Sadutuksen soveltaminen erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaamisessa
Lappalainen, Niina (2016)
Lappalainen, Niina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516259
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe valikoitui oman kiinnostuksen pohjalta. Sadutusmenetelmä oli minulle uusi ja kiinnostava. Toisaalta taas olen työskennellyt usean vuoden ajan vammaistyössä, lähinnä kehitysvammaistenparissa, joten opinnäytetyön suuntaaminen nimenomaan erityistä tukea tarvitseville lapsille tuntui luonnolliselta.
Yhteistyökumppanina opinnäytetyössäni minulla oli eräs Itä- Suomessa sijaitsevan päiväkodin 4–5-vuotiaiden lasten ryhmä, josta valitsin opinnäytetyöhöni osallistuvat lapset. Lasten vanhemmat suhtautuivat opinnäytetyöprojektiini todella myönteisesti ja jokainen lapsi sai luvan osallistua opinnäytetyöhöni.
Teoreettisessa viitekehyksessä olen käsitellyt sadutusta, erityistä tukea varhaiskasvatuksessa ja mikä johtaa lapsen erityisen tuen tarpeeseen, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.
Opinnäytetyöni on kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli luoda sadutusmenetelmästä erillinen menetelmä, jota voisi käyttää erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelyssä. Järjestin kesäkuussa 2016 neljä toimintatuokiota lapsille, joissa käsittelimme leikkiä, kavereita, perhettä ja kotia. Opinnäytetyöhöni osallistuneista lapsista kaksi oli erityistä tukea tarvitsevia ja kolme ns. tukilasta. Lapset olivat kaikki iältään 5-vuotiaita, joukossa oli sekä tyttöjä että poikia
Yhteistyökumppanina opinnäytetyössäni minulla oli eräs Itä- Suomessa sijaitsevan päiväkodin 4–5-vuotiaiden lasten ryhmä, josta valitsin opinnäytetyöhöni osallistuvat lapset. Lasten vanhemmat suhtautuivat opinnäytetyöprojektiini todella myönteisesti ja jokainen lapsi sai luvan osallistua opinnäytetyöhöni.
Teoreettisessa viitekehyksessä olen käsitellyt sadutusta, erityistä tukea varhaiskasvatuksessa ja mikä johtaa lapsen erityisen tuen tarpeeseen, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.
Opinnäytetyöni on kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli luoda sadutusmenetelmästä erillinen menetelmä, jota voisi käyttää erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelyssä. Järjestin kesäkuussa 2016 neljä toimintatuokiota lapsille, joissa käsittelimme leikkiä, kavereita, perhettä ja kotia. Opinnäytetyöhöni osallistuneista lapsista kaksi oli erityistä tukea tarvitsevia ja kolme ns. tukilasta. Lapset olivat kaikki iältään 5-vuotiaita, joukossa oli sekä tyttöjä että poikia