Telemetriaseurannan toteutus : Perehdytysopas hoitotyöhön
Huuhtanen, Mika (2016)
Huuhtanen, Mika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616313
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä työohjeen muodossa oleva perehdytysopas hoitohenkilökunnalle telemetriaseurannan toteuttamisesta eräälle sisätautien vuodeosastolle. Tehtävinä oli selvittää, mitä on telemetriaseuranta, miten telemetriaseurantaa toteutetaan ja millainen on laadukas perehdytysopas. Työelämälähtöinen opinnäytetyö toteutettiin tuotokseen painottuvana opinnäytetyönä, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa telemetriasta ja telemetriaseurannan toteuttamisesta vuodeosastolla. Perehdytysoppaan tavoitteena oli myös yhtenäistää hoitohenkilökunnan käytänteitä ja sen lisäksi toimia uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksen tukena. Oppaan sisältö rakentui opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta.
Opinnäytetyössä käsiteltiin telemetrian käyttöä hoitotyössä, sydämen sähköistä toimintaa ja normaalia EKG:ta. Lisäksi selitettiin, kuinka telemetrialaitteistoa käytetään ja kuinka sillä saadaan kerättyä haluttua tietoa potilaan sydämen rytmistä hoidon aikana. Tämän jälkeen tarkasteltiin iskemiamuutoksia ja potilasturvallisuuden näkökulmasta erilaisia häiriö- ja virhelähteitä sydämen rytmin seurannassa sekä sitä, millainen on laadukas perehdytysopas. Työelämän edustajat halusivat, että opinnäytetyöstä rajattiin pois rytmihäiriöiden tunnistaminen.
Telemetriaseurantaa toteutetaan laajasti erilaisilla tarkkailu- ja vuodeosastoilla. Sitä käytetään yleisimmin sekä hitaiden että nopeiden rytminhäiriöiden seurannassa ja hoidossa. Lisäksi sitä käytetään apuna potilaan tarkkailussa erilaisten toimenpiteiden jälkeen ja työkaluna esimerkiksi hapenpuutteen aiheuttamien EKG-muutosten seurannassa. Hoitohenkilökunnan tulee osata käyttää hoidossa käytettäviä laitteita ja tunnistaa potilaan sydämen rytmi ja yleisimmät muutokset siinä.
Jatkokehitysehdotuksena nyt valmistuneeseen perehdytysoppaaseen voisi lisätä yleisimmät rytmihäiriöt, jotta oppaasta tulee yhtenäinen ja kattava kokonaisuus. Tuotoksena tehdyn perehdytysoppaan hyödyllisyyttä perehdytyksen tukena voisi myös selvittää.
Opinnäytetyössä käsiteltiin telemetrian käyttöä hoitotyössä, sydämen sähköistä toimintaa ja normaalia EKG:ta. Lisäksi selitettiin, kuinka telemetrialaitteistoa käytetään ja kuinka sillä saadaan kerättyä haluttua tietoa potilaan sydämen rytmistä hoidon aikana. Tämän jälkeen tarkasteltiin iskemiamuutoksia ja potilasturvallisuuden näkökulmasta erilaisia häiriö- ja virhelähteitä sydämen rytmin seurannassa sekä sitä, millainen on laadukas perehdytysopas. Työelämän edustajat halusivat, että opinnäytetyöstä rajattiin pois rytmihäiriöiden tunnistaminen.
Telemetriaseurantaa toteutetaan laajasti erilaisilla tarkkailu- ja vuodeosastoilla. Sitä käytetään yleisimmin sekä hitaiden että nopeiden rytminhäiriöiden seurannassa ja hoidossa. Lisäksi sitä käytetään apuna potilaan tarkkailussa erilaisten toimenpiteiden jälkeen ja työkaluna esimerkiksi hapenpuutteen aiheuttamien EKG-muutosten seurannassa. Hoitohenkilökunnan tulee osata käyttää hoidossa käytettäviä laitteita ja tunnistaa potilaan sydämen rytmi ja yleisimmät muutokset siinä.
Jatkokehitysehdotuksena nyt valmistuneeseen perehdytysoppaaseen voisi lisätä yleisimmät rytmihäiriöt, jotta oppaasta tulee yhtenäinen ja kattava kokonaisuus. Tuotoksena tehdyn perehdytysoppaan hyödyllisyyttä perehdytyksen tukena voisi myös selvittää.