Länsimetron vaikutus asuntojen hintojen kehitykseen koko metroradan varrella vuosina 2008-2015
Lepistö, Henna-Riitta (2016)
Lepistö, Henna-Riitta
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116584
Tiivistelmä
Asuntomarkkinoilla on merkittävä rooli kansantaloudessa. Suomessa suuren osan varallisuudesta muodostaa asunto joka on myös huomattava menoerä. Asuntomarkkinat ovat hyvin alueelliset ja pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat vaikuttavat koko Suomen asuntomarkkinoihin. Tämä on nähtävissä myös metroradan varren alueilla, jossa vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen neliöhinnat poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Tavoitteena opinnäytetyössäni oli selvittää, miten länsimetro on vaikuttanut sen rakentamispäätöksestä vuoden 2015 loppuun saakka asuntojen hintoihin metroradan varrella samalla verraten neliöhintoja ja hintojen muutoksia koko pääkaupunkiseutuun. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyyppisenä ja tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena taulukointiin sopivia työkaluja hyödyntäen.
Viitekehyksessä tutustuttiin asuntomarkkinoiden periaatteisiin ja joukkoliikenteen merkitykseen asuntomarkkinoilla. Tutkimus suoritettiin syksyn 2016 aikana hyödyntämällä tilastokeskuksen tietokannoista saatavia aineistoja liittyen asuntojen neliöhintoihin alueittain, rakennusvuosittain sekä asuntojen koon mukaan. Aineiston avulla selvitettiin alueittaisia hintoja, niiden muutoksia sekä poikkeamia.
Työssä havaittiin, miten länsimetron rakentaminen ei kaikilla alueilla ole vaikuttanut samalla tavoin asuntojen neliöhintoihin. Yksittäisellä postinumeroalueella suurin muutosprosentti vuodesta 2008 vuoteen 2015 oli 57,5 % ja karkeamman jaon mukaisesti tehdyllä alueella jopa 75,0 % kun vertailuna oli koko pääkaupunkiseudun suurin muutosprosentti 48,2 %. Vastaavasti yksittäisellä postinumeroalueella pienin muutosprosentti samalla ajanjaksolla oli 3,3 % ja laajemmalla alueella 5,5 % kun koko pääkaupunkiseudulla neliöhinnat kasvoivat pienimmillään 12,0 %. Huomattavaa oli myös alueellinen eriytyminen, joka oli nähtävissä halvimpien alueiden neliöhintojen pysyessä alle 2 000 eurossa ja kalleimpien alueiden noustessa yli 6 100 euroon.
Asuntojen hintoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä joukkoliikenne. Muita tekijöitä ovat muun muassa asuntojen ja taloyhtiön kunto, sosioekonomiset tekijät sekä kysynnän ja tarjonnan määrä mutta niitä ei tässä opinnäytetyössä ole huomioitu.
Tavoitteena opinnäytetyössäni oli selvittää, miten länsimetro on vaikuttanut sen rakentamispäätöksestä vuoden 2015 loppuun saakka asuntojen hintoihin metroradan varrella samalla verraten neliöhintoja ja hintojen muutoksia koko pääkaupunkiseutuun. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyyppisenä ja tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena taulukointiin sopivia työkaluja hyödyntäen.
Viitekehyksessä tutustuttiin asuntomarkkinoiden periaatteisiin ja joukkoliikenteen merkitykseen asuntomarkkinoilla. Tutkimus suoritettiin syksyn 2016 aikana hyödyntämällä tilastokeskuksen tietokannoista saatavia aineistoja liittyen asuntojen neliöhintoihin alueittain, rakennusvuosittain sekä asuntojen koon mukaan. Aineiston avulla selvitettiin alueittaisia hintoja, niiden muutoksia sekä poikkeamia.
Työssä havaittiin, miten länsimetron rakentaminen ei kaikilla alueilla ole vaikuttanut samalla tavoin asuntojen neliöhintoihin. Yksittäisellä postinumeroalueella suurin muutosprosentti vuodesta 2008 vuoteen 2015 oli 57,5 % ja karkeamman jaon mukaisesti tehdyllä alueella jopa 75,0 % kun vertailuna oli koko pääkaupunkiseudun suurin muutosprosentti 48,2 %. Vastaavasti yksittäisellä postinumeroalueella pienin muutosprosentti samalla ajanjaksolla oli 3,3 % ja laajemmalla alueella 5,5 % kun koko pääkaupunkiseudulla neliöhinnat kasvoivat pienimmillään 12,0 %. Huomattavaa oli myös alueellinen eriytyminen, joka oli nähtävissä halvimpien alueiden neliöhintojen pysyessä alle 2 000 eurossa ja kalleimpien alueiden noustessa yli 6 100 euroon.
Asuntojen hintoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä joukkoliikenne. Muita tekijöitä ovat muun muassa asuntojen ja taloyhtiön kunto, sosioekonomiset tekijät sekä kysynnän ja tarjonnan määrä mutta niitä ei tässä opinnäytetyössä ole huomioitu.