Palvelupolut etsivässä nuorisotyössä : Etsivän nuorisotyön asiakasjaksojen tarkastelua maaseutukunnissa
Pulkkinen, Henna (2016)
Pulkkinen, Henna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816483
Tiivistelmä
Pulkkinen, Henna. Palvelupolut etsivässä nuorisotyössä. Etsivän nuorisotyön asiakasjaksojen tarkastelua maaseutukunnissa. Diak Helsinki, syksy 2016, 72 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, ylempi amk, Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edis-täminen, Sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata etsivän nuorisotyön asiakkaiden palve-lupolkuja ja etsivän nuorisotyön erityispiirteitä maaseudulla. Tavoitteena oli luoda kuva etsivästä nuorisotyöstä osana kuntien palvelujärjestelmää. Painopisteenä opinnäytetyössä ovat maaseutukunnat, koska huono-osaisuuden kasautuminen ja palvelujen etääntyminen luovat erityistä palvelujen uudelleenjärjestämisen tarvetta maaseudulla.
Opinnäytetyössä käytettiin etsivän nuorisotyön tilastomateriaalia vuosilta 2013−2015. Materiaali on kerätty käyttäen PARent-järjestelmää, joka on luotu vuonna 2009 etsivän työn asiakastietojen keräämiseen. Aineistossa oli mukana 166 kuntaa ja 31870 asiakasjaksoa. Aineisto jaettiin Tilastokeskuksen vuoden 2015 kuntaryhmitystilaston mukaan kolmeen eri kuntatyyppiin, ja analyysi perustui näiden kuntatyyppien vertailuun. Tilastomateriaali käsiteltiin käyttäen Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelmalla. Aineiston analyysissa käytettiin keskiarvolukuja ja ristiintaulukointia. Tulosten merkitsevyys arvioitiin Khiin neliö -testillä.
Tuloksista selvisi, että etsivän työn asiakasjaksoissa on eroja eri kuntatyyppien välillä. Keskiarvoa nuorempien ja toisaalta myös vanhempien asiakkaiden osuus oli suurempi maaseudulla. Maaseudulla asiakkaat ohjautuivat etsivään työhön muita kuntatyyppejä useammin sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta ottivat myös useammin yhteyttä etsivään työhön itse. Maaseudulla koulutuksessa olevien nuorten osuus etsivän työn asiakkaista oli suurempi, kun kaupunkikunnissa ja taajaan asutuissa kunnissa koulutuksen keskeyttäneitä oli selvästi enemmän. Myös toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus asiakkaista oli maaseudulla suurempi. Maaseudulla asiakasjaksot olivat pidempiä ja ohjauksia eri palveluihin kertyi enemmän kuin muissa kuntatyypeissä. Maaseudulla nuoria ohjattiin kuitenkin keskimääräistä useammin matalan kynnyksen nuorisopalveluihin, ja maaseudulla ohjauksen painopiste oli muita kuntatyyppejä selvästi useammin etsivän työn tuessa. Myös koulutukseen, työhön ja työtoimintaan ohjattiin maaseudulla muita kuntatyyppejä useammin.
Etsivä nuorisotyöntekijä toimii nuoren tukihenkilönä palveluverkostossa, mikä on erityisen tärkeää maaseudulla, jossa psykososiaaliset ongelmat ja materiaalinen huono-osaisuus kasautuvat. Palvelujen etääntyessä myös toimiva yhteistyö kunnan palveluissa on välttämätöntä. Tulokset osoittavat, että maaseudulla etsivä nuorisotyö on merkittävä osa kuntien palveluverkostoa, jossa nuorille tarkoitettuja erityispalveluita on muuten vähän.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata etsivän nuorisotyön asiakkaiden palve-lupolkuja ja etsivän nuorisotyön erityispiirteitä maaseudulla. Tavoitteena oli luoda kuva etsivästä nuorisotyöstä osana kuntien palvelujärjestelmää. Painopisteenä opinnäytetyössä ovat maaseutukunnat, koska huono-osaisuuden kasautuminen ja palvelujen etääntyminen luovat erityistä palvelujen uudelleenjärjestämisen tarvetta maaseudulla.
Opinnäytetyössä käytettiin etsivän nuorisotyön tilastomateriaalia vuosilta 2013−2015. Materiaali on kerätty käyttäen PARent-järjestelmää, joka on luotu vuonna 2009 etsivän työn asiakastietojen keräämiseen. Aineistossa oli mukana 166 kuntaa ja 31870 asiakasjaksoa. Aineisto jaettiin Tilastokeskuksen vuoden 2015 kuntaryhmitystilaston mukaan kolmeen eri kuntatyyppiin, ja analyysi perustui näiden kuntatyyppien vertailuun. Tilastomateriaali käsiteltiin käyttäen Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelmalla. Aineiston analyysissa käytettiin keskiarvolukuja ja ristiintaulukointia. Tulosten merkitsevyys arvioitiin Khiin neliö -testillä.
Tuloksista selvisi, että etsivän työn asiakasjaksoissa on eroja eri kuntatyyppien välillä. Keskiarvoa nuorempien ja toisaalta myös vanhempien asiakkaiden osuus oli suurempi maaseudulla. Maaseudulla asiakkaat ohjautuivat etsivään työhön muita kuntatyyppejä useammin sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta ottivat myös useammin yhteyttä etsivään työhön itse. Maaseudulla koulutuksessa olevien nuorten osuus etsivän työn asiakkaista oli suurempi, kun kaupunkikunnissa ja taajaan asutuissa kunnissa koulutuksen keskeyttäneitä oli selvästi enemmän. Myös toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus asiakkaista oli maaseudulla suurempi. Maaseudulla asiakasjaksot olivat pidempiä ja ohjauksia eri palveluihin kertyi enemmän kuin muissa kuntatyypeissä. Maaseudulla nuoria ohjattiin kuitenkin keskimääräistä useammin matalan kynnyksen nuorisopalveluihin, ja maaseudulla ohjauksen painopiste oli muita kuntatyyppejä selvästi useammin etsivän työn tuessa. Myös koulutukseen, työhön ja työtoimintaan ohjattiin maaseudulla muita kuntatyyppejä useammin.
Etsivä nuorisotyöntekijä toimii nuoren tukihenkilönä palveluverkostossa, mikä on erityisen tärkeää maaseudulla, jossa psykososiaaliset ongelmat ja materiaalinen huono-osaisuus kasautuvat. Palvelujen etääntyessä myös toimiva yhteistyö kunnan palveluissa on välttämätöntä. Tulokset osoittavat, että maaseudulla etsivä nuorisotyö on merkittävä osa kuntien palveluverkostoa, jossa nuorille tarkoitettuja erityispalveluita on muuten vähän.