Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Laihuushäiriöstä toipuvien kokemuksia fysioterapiasta
Tuomisto, Suvi; Rintakomsi, Sanni (2016)
Tuomisto, Suvi
Rintakomsi, Sanni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116601
Tiivistelmä
Laihuushäiriö eli anorexia nervosa on nykyään yksi tavallisimmista nuorten mielenterveyden häiriöistä. Laihuushäiriö on moniulotteinen kehon ja mielen sairaus, jonka vaikutukset yltävät kaikille elämän osa-alueille. Sen oireisiin kuuluu laaja kirjo erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Sairaus ilmenee tavallisimmin häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja suhtautuminen ruokaan, liikuntaan sekä omaan kehoon vääristyy. Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan laihuushäiriöpotilaan hoito perustuu somaattisen ja psyykkisen tilan hoitoon. Fysioterapia kuuluu yhtenä osana laihuushäiriötä sairastavan hoitoprosessiin ja sen keskeisenä teemana on auttaa sairastunutta tuntemaan kehoaan sekä rakentamaan realistisempaa kehonkuvaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä anoreksiasta toipuvien kokemuksia fysioterapiasta ja tavoitteena oli tuottaa tietoa anoreksiasta toipuvien fysioterapiakokemuksista fysioterapeuttien tueksi. Työssä selvitettiin millaisia keinoja laihuushäiriötä sairastavien fysioterapiassa käytetään sekä miten laihuushäiriöstä toipuvat kokevat fysioterapian merkityksen osana hoitoprosessia. Lisäksi selvitettiin millaiset asiat vaikuttavat luottamuksellisen terapiasuhteen syntymiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmäkeskustelua. Ryhmään osallistui neljä aikuista, laihuushäiriöstä toipuvaa naista, jotka ohjautuivat ryhmään opinnäytetyön yhteistyökumppanin kautta. Ammatillisena yhteistyökumppaneina toimivat SYLI ry:n toiminnanohjaaja, psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Anna Hasan sekä Psykoterapiakeskus Vastaamo.
Tutkimustulosten perusteella käytetyimmiksi fysioterapiakeinoiksi nousivat erilaiset keholliset harjoitteet sekä rentoutus- ja hengitysharjoitteet. Ryhmäläiset kokivat keskustelun ja omien ajatusmallien haastamisen tärkeäksi osaksi fysioterapiaa. Tulosten perusteella fysioterapia on vaikuttavin yksittäinen tekijä hoitoprosessissa. Merkityksellisimmäksi fysioterapian osaksi ryhmäläiset nostivat luottamuksellisen terapiasuhteen, joka edellyttää avointa, hyväksyvää ja välittävää ilmapiiriä. Lisäksi terapeutista huokuva ammattitaito luo ryhmäläisten mukaan potilaalle turvallisuuden tunteen. Keskustelusta kävi ilmi, että fysioterapiasta ei ole merkittävää hyötyä, jos luottamussuhdetta ei fysioterapeutin kanssa synny. Tulosten perusteella hyvässä luottamussuhteessa toteutetulla fysioterapialla on tärkeä rooli laihuushäiriöpotilaan hoitoprosessissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä anoreksiasta toipuvien kokemuksia fysioterapiasta ja tavoitteena oli tuottaa tietoa anoreksiasta toipuvien fysioterapiakokemuksista fysioterapeuttien tueksi. Työssä selvitettiin millaisia keinoja laihuushäiriötä sairastavien fysioterapiassa käytetään sekä miten laihuushäiriöstä toipuvat kokevat fysioterapian merkityksen osana hoitoprosessia. Lisäksi selvitettiin millaiset asiat vaikuttavat luottamuksellisen terapiasuhteen syntymiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmäkeskustelua. Ryhmään osallistui neljä aikuista, laihuushäiriöstä toipuvaa naista, jotka ohjautuivat ryhmään opinnäytetyön yhteistyökumppanin kautta. Ammatillisena yhteistyökumppaneina toimivat SYLI ry:n toiminnanohjaaja, psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Anna Hasan sekä Psykoterapiakeskus Vastaamo.
Tutkimustulosten perusteella käytetyimmiksi fysioterapiakeinoiksi nousivat erilaiset keholliset harjoitteet sekä rentoutus- ja hengitysharjoitteet. Ryhmäläiset kokivat keskustelun ja omien ajatusmallien haastamisen tärkeäksi osaksi fysioterapiaa. Tulosten perusteella fysioterapia on vaikuttavin yksittäinen tekijä hoitoprosessissa. Merkityksellisimmäksi fysioterapian osaksi ryhmäläiset nostivat luottamuksellisen terapiasuhteen, joka edellyttää avointa, hyväksyvää ja välittävää ilmapiiriä. Lisäksi terapeutista huokuva ammattitaito luo ryhmäläisten mukaan potilaalle turvallisuuden tunteen. Keskustelusta kävi ilmi, että fysioterapiasta ei ole merkittävää hyötyä, jos luottamussuhdetta ei fysioterapeutin kanssa synny. Tulosten perusteella hyvässä luottamussuhteessa toteutetulla fysioterapialla on tärkeä rooli laihuushäiriöpotilaan hoitoprosessissa.