Kehitysvammaisten asukkaiden osallisuus Rinnekoti-Säätiön asumispalveluyksikössä
Neste, Terhi; Vironen, Juha (2016)
Neste, Terhi
Vironen, Juha
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116659
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ympärivuorokautista asumispalvelua tarvitsevien aikuisten kehitysvammaisten osallisuuden kokemuksia. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten erään Rinnekoti-Säätiön asumispalveluyksikön kehitysvammaisten asumispalvelun käyttäjien osallisuus toteutuu heidän arkielämässään. Tarkastelimme osallisuutta osallistumisen, vaikuttamisen ja yhteisöihin kuulumisen näkökulmasta ja tavoitteenamme oli selvittää, mitkä tekijät rajoittavat ja mitkä edistävät asukkaiden osallistumista arjen toimintaan ja päätöksentekoon sekä yhteisöihin kuulumista.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelurungon rakentamisessa teoreettisena viitekehyksenä toimi Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teoria, jonka mukaan ihmisen hyvinvointi rakentuu sisäisten valmiuksien ja institutionaalisten järjestelyin tarjottujen mahdollisuuksien kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella asumispalveluyksikössä osallisuus toteutui melko hyvin. Asumispalvelun käyttäjät osallistuivat mielellään yhteiseen toimintaan ja sen suunnitteluun, mutta kokivat sen vapaaehtoisena. Jokainen haastateltu koki olevansa tärkeä osa asumispalveluyksikön yhteisöä ja piti tätä yhteisöä tärkeänä. He kokivat olevansa päätöksentekijöitä omassa elämässään, mutta tiedostivat tuen tarpeensa. Kaikki haastatellut kertoivat tekevänsä tärkeät päätökset joko ohjaajien tai läheisten avustuksella. Asumispalveluyksikön ulkopuolisia harrastuksia oli jokaisella, joten kaikilla oli elämässään muitakin yhteisöjä kuin asumisyksikön yhteisö. Kielteiset kokemukset liittyivät henkilöstöresursseihin ja työelämään. Palkkaus ja työn sisältö koettiin paikoitellen epätyydyttävinä.
Kehitysvammaisten ympärivuorokautista asumispalvelua tarvitsevien ihmisten kohdalla asumispalvelun työntekijöiden rooli on suuri – osallisuutta tukevilla työn tekemisen tavoilla on erittäin suuri merkitys osallisuuden toteutumiseen kehitysvammaisten ihmisten elämässä. Yhteiskunnan tasolla kehitysvammaisten osallisuuden kokemuksia haittaa työn arvostuksen puute.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelurungon rakentamisessa teoreettisena viitekehyksenä toimi Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teoria, jonka mukaan ihmisen hyvinvointi rakentuu sisäisten valmiuksien ja institutionaalisten järjestelyin tarjottujen mahdollisuuksien kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella asumispalveluyksikössä osallisuus toteutui melko hyvin. Asumispalvelun käyttäjät osallistuivat mielellään yhteiseen toimintaan ja sen suunnitteluun, mutta kokivat sen vapaaehtoisena. Jokainen haastateltu koki olevansa tärkeä osa asumispalveluyksikön yhteisöä ja piti tätä yhteisöä tärkeänä. He kokivat olevansa päätöksentekijöitä omassa elämässään, mutta tiedostivat tuen tarpeensa. Kaikki haastatellut kertoivat tekevänsä tärkeät päätökset joko ohjaajien tai läheisten avustuksella. Asumispalveluyksikön ulkopuolisia harrastuksia oli jokaisella, joten kaikilla oli elämässään muitakin yhteisöjä kuin asumisyksikön yhteisö. Kielteiset kokemukset liittyivät henkilöstöresursseihin ja työelämään. Palkkaus ja työn sisältö koettiin paikoitellen epätyydyttävinä.
Kehitysvammaisten ympärivuorokautista asumispalvelua tarvitsevien ihmisten kohdalla asumispalvelun työntekijöiden rooli on suuri – osallisuutta tukevilla työn tekemisen tavoilla on erittäin suuri merkitys osallisuuden toteutumiseen kehitysvammaisten ihmisten elämässä. Yhteiskunnan tasolla kehitysvammaisten osallisuuden kokemuksia haittaa työn arvostuksen puute.