Tanssien tulevaisuuteen : Itäisen tanssin aluekeskuksen strategia
Pohjolainen, Jukka-Pekka (2016)
Pohjolainen, Jukka-Pekka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816516
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Itäiselle tanssin aluekeskukselle (ITAK) toimiva ja nykyaikainen strategia, jota sekä organisaation henkilöstö että hallitus voivat käyttää operatiivisen päätöksenteon tukena ja toiminnan pitkän aikavälin kehittämisessä. ITAK on yhdistyspohjainen toimija, jonka toiminta-alue on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo. ITAK:n toiminnan tärkeimpiä tavoitteina ovat Itä-Suomen alueella toimivien freelancer tanssitaiteilijoiden ja vapaan kentän ryhmien työn tukeminen, sekä alueen tanssitarjonnan esille tuonti ja sitä kautta tanssin ammattilaisten työtilaisuuksien lisääminen mm. tuotantotukien, vierailuesitysten ja festivaalien kautta.
Opinnäytetyötä lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen kautta. Strategiatyön monimuotoisuuden takia, kehittämistyössä käytettiin useita toiminnallisia ja tiedonhankintamenetelmiä. Toiminnallisia menetelmiä olivat aivoriihi, sen lämmittelynä käytetty 8x8 -menetelmä, sekä skenaariotyöskentely ja SWOT-analyysi. Tiedonhankintamenetelminä käytetiin benchmarking-arviointia, joka toteutettiin teemahaastattelujen kautta, dokumenttianalyysia, jolla tuettiin benchmarking-arviointia ja kartoitettiin organisaation toimintaa, sekä kyselyä, jota käytettiin strategiaprosessin arvioinnin tukena. Kehittämistyö toteutettiin erilaisten työpajamuotoisten tapaamisten ja haastattelujen kautta, sekä organisaation toimintaa kuvaavia aineistoja analysoimalla.
Tutkimuksellisesta näkökulmasta opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita avoimen strategiatyön hyödyistä ja mahdollisuuksista suhteessa organisaation strategiaprosessiin, sekä siitä, millä keinoilla strategiasta saadaan rakennettua niin konkreettinen, että jatkuvan strategiatyön malli on mahdollista integroida eläväksi osaksi organisaation toimintaa. Opinnäytetyön konstruktiona syntyi kaksi strategiadokumenttia, joiden lisäksi ITAK:n organisaation ja toiminnan erityispiirteet huomioiden rakennettiin yksinkertainen jatkuvan strategiatyön malli.
Ainakin tämän opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että strategiaprosessin avoimuudesta, sekä henkilöstön ja eri sidosryhmien osallistamisesta strategiatyöhön oli merkittävää hyötyä organisaation strategian rakentamisessa ja strategiadokumenttien laadinnassa. Samoin kuin strategiasta saatiin rakennettua erittäin käytännönläheinen, mikä ainakin lähtökohtaisesti ennakoi onnistumista jatkuvan strategiatyön mallin käyttöönotolle ITAK:ssa.
Työn hyöty ammattialalle oli merkittävä. Ensinnäkin avoimen strategiatyön ja sen käytännön testaamisesta ei ole laajemmin tutkittua tietoa. Näin ollen avoimen strategiaprosessin avaaminen ITAK:n olosuhteissa toi osaltaan lisätietoa lähestymistavan soveltumisesta strategiseen suunnitteluun. Avoimuudesta ja osallistumisesta on puhuttu strategiakirjallisuudessa jo vuosikymmeniä, mutta sen vieminen tosielämän strategiatyöhön on ollut hidasta. Näin ollen työn merkitys ammattialalle laajeni yli ammattialarajojen.
Kulttuurituotannon näkökulmasta työ tarjosi perustellun näkemyksen, miksi strateginen suunnittelu kannattaa myös kulttuurialalla. Toiseksi se tarjosi ehdotuksen strategian esitysmuodoksi ja perusteli kahden eri strategiaversion käyttämisen hyötyä toiminnalle. Kolmanneksi strategian rakentamisen kohteena oli yhdistys, joka on yksi yleisimmistä organisaatiomuodoista suomalaisella kulttuurikentällä. Tätä kautta erityisesti kulttuurialan yhdistykset saivat käytännössä testatun ja avoimuuteen perustuvan toimintamallin oman strategiatyönsä tueksi. Neljänneksi opinnäytetyössä esiteltiin ITAK:lle räätälöity yksinkertainen jatkuvan strategiatyön malli, joka on mahdollista integroida osaksi minkä tahansa vastaavanlaisen organisaation toimintaa.
Opinnäytetyötä lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen kautta. Strategiatyön monimuotoisuuden takia, kehittämistyössä käytettiin useita toiminnallisia ja tiedonhankintamenetelmiä. Toiminnallisia menetelmiä olivat aivoriihi, sen lämmittelynä käytetty 8x8 -menetelmä, sekä skenaariotyöskentely ja SWOT-analyysi. Tiedonhankintamenetelminä käytetiin benchmarking-arviointia, joka toteutettiin teemahaastattelujen kautta, dokumenttianalyysia, jolla tuettiin benchmarking-arviointia ja kartoitettiin organisaation toimintaa, sekä kyselyä, jota käytettiin strategiaprosessin arvioinnin tukena. Kehittämistyö toteutettiin erilaisten työpajamuotoisten tapaamisten ja haastattelujen kautta, sekä organisaation toimintaa kuvaavia aineistoja analysoimalla.
Tutkimuksellisesta näkökulmasta opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita avoimen strategiatyön hyödyistä ja mahdollisuuksista suhteessa organisaation strategiaprosessiin, sekä siitä, millä keinoilla strategiasta saadaan rakennettua niin konkreettinen, että jatkuvan strategiatyön malli on mahdollista integroida eläväksi osaksi organisaation toimintaa. Opinnäytetyön konstruktiona syntyi kaksi strategiadokumenttia, joiden lisäksi ITAK:n organisaation ja toiminnan erityispiirteet huomioiden rakennettiin yksinkertainen jatkuvan strategiatyön malli.
Ainakin tämän opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että strategiaprosessin avoimuudesta, sekä henkilöstön ja eri sidosryhmien osallistamisesta strategiatyöhön oli merkittävää hyötyä organisaation strategian rakentamisessa ja strategiadokumenttien laadinnassa. Samoin kuin strategiasta saatiin rakennettua erittäin käytännönläheinen, mikä ainakin lähtökohtaisesti ennakoi onnistumista jatkuvan strategiatyön mallin käyttöönotolle ITAK:ssa.
Työn hyöty ammattialalle oli merkittävä. Ensinnäkin avoimen strategiatyön ja sen käytännön testaamisesta ei ole laajemmin tutkittua tietoa. Näin ollen avoimen strategiaprosessin avaaminen ITAK:n olosuhteissa toi osaltaan lisätietoa lähestymistavan soveltumisesta strategiseen suunnitteluun. Avoimuudesta ja osallistumisesta on puhuttu strategiakirjallisuudessa jo vuosikymmeniä, mutta sen vieminen tosielämän strategiatyöhön on ollut hidasta. Näin ollen työn merkitys ammattialalle laajeni yli ammattialarajojen.
Kulttuurituotannon näkökulmasta työ tarjosi perustellun näkemyksen, miksi strateginen suunnittelu kannattaa myös kulttuurialalla. Toiseksi se tarjosi ehdotuksen strategian esitysmuodoksi ja perusteli kahden eri strategiaversion käyttämisen hyötyä toiminnalle. Kolmanneksi strategian rakentamisen kohteena oli yhdistys, joka on yksi yleisimmistä organisaatiomuodoista suomalaisella kulttuurikentällä. Tätä kautta erityisesti kulttuurialan yhdistykset saivat käytännössä testatun ja avoimuuteen perustuvan toimintamallin oman strategiatyönsä tueksi. Neljänneksi opinnäytetyössä esiteltiin ITAK:lle räätälöity yksinkertainen jatkuvan strategiatyön malli, joka on mahdollista integroida osaksi minkä tahansa vastaavanlaisen organisaation toimintaa.