Mielendraamaa kokemusasiantuntijoille
Vänskä, Kerttu (2016)
Vänskä, Kerttu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216787
Tiivistelmä
Keväällä 2015 näyttelijä-draamakasvattaja Tuija Nuojua järjesti yhteistyössä Virike ry:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin teatterin kanssa ensimmäistä kertaa Mielendraama-intensiivikurssin mielenterveys- ja päihdealan kokemusasiantuntijoiden tueksi. Mielendraama on terapeuttinen draamakokonaisuus, joka perustuu positiiviseen kohtaamiseen, kosketukseen ja ryhmätoimintaan. Nuojua on suunnitellut Mielendraaman foorumiksi, jossa osallistuja saa hetkeksi unohtaa sairautensa ja tulla kohdatuksi persoonana.
Opinnäytetyöni tilaaja on Mielenterveyden keskusliiton mikkeliläinen paikallisyhdistys Virike ry, joka toimii mielenterveys- ja päihdekuntoutujien edunvalvojana, innostajana ja yhdistäjänä sekä pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja ennakkoluuloja kuntoutujia kohtaan. Virike ry kouluttaa Mikkelissä mielenterveys- ja päihdekuntoutujista kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntija on henkilö, joka kääntää oman kokemustietonsa voimavaraksi ja auttaa sen avulla muita. Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmista niistä itse kärsivänä, toipuneena tai omaisena.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten kokemusasiantuntijat kokevat Mielendraaman oman kuntoutumisensa tukena sekä miten kokemusasiantuntijat kokevat Mielendraaman menetelmänä asiantuntijuutensa rakentumisessa.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, johon keräsin aineiston teemahaastatteluilla. Mielendraamaan osallistui yhteensä seitsemän kokemusasiantuntijaa, joista viittä haastattelin yksilöllisesti.
Tutkimuksessani selvisi, että kokemusasiantuntijat kokivat saaneensa Mielendraamasta tukea omaan kuntoutumiseensa ja löytäneensä sieltä harjoitteita ja ajatusmalleja, joita hyödyntää jokapäiväisessä elämässä. Mielendraama toi osallistujien elämään rohkeutta ja itsevarmuutta sekä ymmärrystä omaan kuntoutumiseensa. Mielendraaman koettiin myös olleen apuna osallistujien kokemusasiantuntijuuden rakentumisessa ja tukemisessa. Osallistujat kokivat saaneensa apua oman esiintymisjännityksensä työstämiseen sekä kokemusasiantuntijan työssä käytettävien tarinoiden ja kokemusten jäsentämiseen. Mielendraama koettiin itsetuntoa ja sosiaalisuutta vahvistavana menetelmänä, jolle jokainen osallistuja toivoi tulevaisuudessa jatkoa.
Opinnäytetyöni tilaaja on Mielenterveyden keskusliiton mikkeliläinen paikallisyhdistys Virike ry, joka toimii mielenterveys- ja päihdekuntoutujien edunvalvojana, innostajana ja yhdistäjänä sekä pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja ennakkoluuloja kuntoutujia kohtaan. Virike ry kouluttaa Mikkelissä mielenterveys- ja päihdekuntoutujista kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntija on henkilö, joka kääntää oman kokemustietonsa voimavaraksi ja auttaa sen avulla muita. Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmista niistä itse kärsivänä, toipuneena tai omaisena.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten kokemusasiantuntijat kokevat Mielendraaman oman kuntoutumisensa tukena sekä miten kokemusasiantuntijat kokevat Mielendraaman menetelmänä asiantuntijuutensa rakentumisessa.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, johon keräsin aineiston teemahaastatteluilla. Mielendraamaan osallistui yhteensä seitsemän kokemusasiantuntijaa, joista viittä haastattelin yksilöllisesti.
Tutkimuksessani selvisi, että kokemusasiantuntijat kokivat saaneensa Mielendraamasta tukea omaan kuntoutumiseensa ja löytäneensä sieltä harjoitteita ja ajatusmalleja, joita hyödyntää jokapäiväisessä elämässä. Mielendraama toi osallistujien elämään rohkeutta ja itsevarmuutta sekä ymmärrystä omaan kuntoutumiseensa. Mielendraaman koettiin myös olleen apuna osallistujien kokemusasiantuntijuuden rakentumisessa ja tukemisessa. Osallistujat kokivat saaneensa apua oman esiintymisjännityksensä työstämiseen sekä kokemusasiantuntijan työssä käytettävien tarinoiden ja kokemusten jäsentämiseen. Mielendraama koettiin itsetuntoa ja sosiaalisuutta vahvistavana menetelmänä, jolle jokainen osallistuja toivoi tulevaisuudessa jatkoa.