Muistoja matkalta : Muistelukokonaisuuksia ikäihmisille
Pulkkanen, Salla; Kaarela, Riikka (2016)
Pulkkanen, Salla
Kaarela, Riikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717681
Tiivistelmä
Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka toimeksiantaja on Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Työn tavoitteena on kehittää uusi kirjastopalvelun muoto ikääntyneille, joita perinteiset kirjastopalvelut eivät enää tavoita. Tällaisia ikäihmisiä ovat erilaisten vanhustenhoidon yksiköiden asiakkaat.
Opinnäytetyössä suunniteltiin muistelukokonaisuuksia käyttäen apuna kirjastoaineistoa, kuten kirjoja ja musiikkia. Kirjastoaineiston lisäksi muistelupakettien rakentamisessa käytettiin myös muuta materiaalia, kuten valokuvia ja esineitä. Muistelukokonaisuuksia suunniteltiin neljä teemoiltaan erilaista. Suunniteltujen kokonaisuuksien pohjalta järjestettiin neljä muistelutuokiota Oulun kaupungin vanhustenhoidon yksiköissä Rajakylän hoivan sekä Hiirosenkodin osastoilla. Tarkoituksena on selvittää, kuinka perinteinen kirjastoaineisto sopii käytettäväksi muistelutyössä, ja kuinka suunnitellut kokonaisuudet toimivat käytännössä.
Opinnäytetyön pääasiallisina lähteinä käytettiin muistelutyötä sekä kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistämistä käsittelevää kirjallisuutta. Teoriaosuudessa kuvataan muistelutyön hyötyjä, menetelmiä, hankkeita ja toteutuksia sekä muistiherättäjiä ja niiden käyttöä. Työssä tutustutaan myös ikäihmisille suunnattujen kirjastopalveluiden suunnitteluun ja saavutettavuuteen sekä suomalaisten kirjastojen ikääntyneelle väestölle tarjoamiin palveluihin. Nämä tiedot on koottu pääasiassa kirjastojen verkkosivuilta ja yleisten kirjastojen hankerekisteristä. Toimeksiantajan esittelyssä painottuu hakeutuvien kirjastopalveluiden järjestäminen. Opinnäytetyössä avataan myös vanhuspalvelujen asumisen käsitteitä.
Kokemukset järjestetyistä tuokioista ovat pääosin hyviä. Kirjastoaineisto toimii muistelutyön välineenä hyvin, kunhan erilaista aineistoa on tarpeeksi monipuolisesti. Parhaiten käytetyistä virikkeistä toimivat musiikki ja valokuvat. Toimivimpia ovat varhaisia muistoja käsittelevät aihekokonaisuudet. Koska osallistujien toimintakyky ja aktiivisuus vaihtelevat suuresti, on sopivimman ryhmäkoon määrittäminen hankalaa.
Suunniteltuja tuokiorunkoja ja työn tuloksia voidaan käyttää apuna muistelutilaisuuksia sekä muita kirjaston senioripalveluita järjestettäessä. Työtä voidaan käyttää myös pohjana uusien kokonaisuuksien suunnitteluun. Käytännön kokemukset tuokioiden järjestämisestä madaltavat kynnystä järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia. Koska työn luonteeseen kuului selvittää muistelukokonaisuuksien toimivuus toimintakyvyltään erilaisten osallistujaryhmien kanssa, ei tuokioita voitu järjestää sarjana samalla ryhmälle. Jatkoa ajatellen eri aihekokonaisuuksia käsitteleviä tuokioita olisi hyvä järjestää samalle ryhmälle suuremman hyödyn saavuttamiseksi.
Opinnäytetyössä suunniteltiin muistelukokonaisuuksia käyttäen apuna kirjastoaineistoa, kuten kirjoja ja musiikkia. Kirjastoaineiston lisäksi muistelupakettien rakentamisessa käytettiin myös muuta materiaalia, kuten valokuvia ja esineitä. Muistelukokonaisuuksia suunniteltiin neljä teemoiltaan erilaista. Suunniteltujen kokonaisuuksien pohjalta järjestettiin neljä muistelutuokiota Oulun kaupungin vanhustenhoidon yksiköissä Rajakylän hoivan sekä Hiirosenkodin osastoilla. Tarkoituksena on selvittää, kuinka perinteinen kirjastoaineisto sopii käytettäväksi muistelutyössä, ja kuinka suunnitellut kokonaisuudet toimivat käytännössä.
Opinnäytetyön pääasiallisina lähteinä käytettiin muistelutyötä sekä kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistämistä käsittelevää kirjallisuutta. Teoriaosuudessa kuvataan muistelutyön hyötyjä, menetelmiä, hankkeita ja toteutuksia sekä muistiherättäjiä ja niiden käyttöä. Työssä tutustutaan myös ikäihmisille suunnattujen kirjastopalveluiden suunnitteluun ja saavutettavuuteen sekä suomalaisten kirjastojen ikääntyneelle väestölle tarjoamiin palveluihin. Nämä tiedot on koottu pääasiassa kirjastojen verkkosivuilta ja yleisten kirjastojen hankerekisteristä. Toimeksiantajan esittelyssä painottuu hakeutuvien kirjastopalveluiden järjestäminen. Opinnäytetyössä avataan myös vanhuspalvelujen asumisen käsitteitä.
Kokemukset järjestetyistä tuokioista ovat pääosin hyviä. Kirjastoaineisto toimii muistelutyön välineenä hyvin, kunhan erilaista aineistoa on tarpeeksi monipuolisesti. Parhaiten käytetyistä virikkeistä toimivat musiikki ja valokuvat. Toimivimpia ovat varhaisia muistoja käsittelevät aihekokonaisuudet. Koska osallistujien toimintakyky ja aktiivisuus vaihtelevat suuresti, on sopivimman ryhmäkoon määrittäminen hankalaa.
Suunniteltuja tuokiorunkoja ja työn tuloksia voidaan käyttää apuna muistelutilaisuuksia sekä muita kirjaston senioripalveluita järjestettäessä. Työtä voidaan käyttää myös pohjana uusien kokonaisuuksien suunnitteluun. Käytännön kokemukset tuokioiden järjestämisestä madaltavat kynnystä järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia. Koska työn luonteeseen kuului selvittää muistelukokonaisuuksien toimivuus toimintakyvyltään erilaisten osallistujaryhmien kanssa, ei tuokioita voitu järjestää sarjana samalla ryhmälle. Jatkoa ajatellen eri aihekokonaisuuksia käsitteleviä tuokioita olisi hyvä järjestää samalle ryhmälle suuremman hyödyn saavuttamiseksi.