Potilaan saama säteilyannos lannerangan röntgentutkimuksessa
Korpi, Kristiina (2016)
Korpi, Kristiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817917
Tiivistelmä
Suomessa tehdään noin 115 000 lannerangan röntgentutkimusta vuodessa. Kuvattavalla alueella sijaitsee useita säteilylle herkkiä elimiä. Toiminnanharjoittaja on velvollinen järjestämään potilaiden säteilyaltistuksen seurantaa. Keskimääräistä säteilyannosta tulee verrata Säteilyturvakeskuksen (STUK) antamiin annosten vertailutasoihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla potilaiden saamia säteilyannoksia lannerangan röntgen-tutkimuksessa erään keskussairaalan röntgenyksikössä. Tarkoituksena oli myös kuvailla käytettyä tutkimus- ja laitetekniikkaa sekä laskennallisia elinkohtaisia säteilyannoksia ja efektiivistä annosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa röntgenyksikön nykyisistä annostasoista lannerangan röntgentutkimuksessa ja verrata niitä Säteilyturvakeskuksen antamiin vertailutasoihin. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen. Tutkimustietoa on tarkoitus hyödyntää röntgenyksikön annosoptimoinnissa.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin 20 normaalikokoiselta (70 kg ± 15 kg) potilaalta. Kuvaus suoritettiin 150 cm:n etäisyydeltä seisten taulukuvailmaisintekniikkaa hyväksi käyttäen posteroanteriorisessa (PA) ja lateraalisessa (LAT) projektiossa. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Potilaiden saaman pinta-annoksen (ESD) keskiarvo lannerangan röntgentutkimuksessa alitti STUKin antamat vertailutasot molemmissa projektioissa ja oli PA-projektiossa samaa tasoa (1,8 mGy) kuin taulukuvailmaisintekniikkaa käyttävillä laitteilla on mahdollista saavuttaa. LAT-projektion pinta-annoksen keskiarvo oli 4,07 mGy. Annoksen ja pinta-alan tulo (DAP) alitti STUKin vertailutasot. PA-projektion annoksen ja pinta-alan tulon keskiarvo oli 0,59 Gycm² ja LAT-projektion 0,98 Gycm². Molemmat alittivat annostason, joka on saavutettavissa taulukuvailmaisintekniikkaa käyttävillä laitteilla. Lannerangan röntgentutkimuksessa saadut elinkohtaiset annokset (aktiivinen luuydin, ohut- ja paksusuoli, sukurauhaset ja virtsarakko) sekä potilaan saama efektiivinen annos määritettiin laskennallisesti PCXMC-annoslaskentaohjelmaa käyttäen. Efektiivinen annos oli PA-projektiossa 0,11 mSv ja LAT-projektiossa 0,16 mSv. Lannerangan röntgenkuvauksessa käytetty laitetekniikka vastasi Euroopan Unionin suosituksia.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lannerangan röntgentutkimuksen annostaso oli, erityisesti LAT-projektiossa, matala suomalaiseen annostasoon verrattuna ja hyvin matala verrattuna Euroopassa mitattuihin keskimääräisiin annostasoihin. Alhainen annostaso ei vielä tarkoita sitä, että jokainen siihen vaikuttava parametri olisi täysin optimoitu. Jatkotutkimuksena suositellaan tutkimuksen kuvanlaadun määrittämistä ja sen vertaamista eri kuvausparametreihin. Kuvauskohteen keskityksen ja rajauksen onnistuminen tulisi myös selvittää.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin 20 normaalikokoiselta (70 kg ± 15 kg) potilaalta. Kuvaus suoritettiin 150 cm:n etäisyydeltä seisten taulukuvailmaisintekniikkaa hyväksi käyttäen posteroanteriorisessa (PA) ja lateraalisessa (LAT) projektiossa. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Potilaiden saaman pinta-annoksen (ESD) keskiarvo lannerangan röntgentutkimuksessa alitti STUKin antamat vertailutasot molemmissa projektioissa ja oli PA-projektiossa samaa tasoa (1,8 mGy) kuin taulukuvailmaisintekniikkaa käyttävillä laitteilla on mahdollista saavuttaa. LAT-projektion pinta-annoksen keskiarvo oli 4,07 mGy. Annoksen ja pinta-alan tulo (DAP) alitti STUKin vertailutasot. PA-projektion annoksen ja pinta-alan tulon keskiarvo oli 0,59 Gycm² ja LAT-projektion 0,98 Gycm². Molemmat alittivat annostason, joka on saavutettavissa taulukuvailmaisintekniikkaa käyttävillä laitteilla. Lannerangan röntgentutkimuksessa saadut elinkohtaiset annokset (aktiivinen luuydin, ohut- ja paksusuoli, sukurauhaset ja virtsarakko) sekä potilaan saama efektiivinen annos määritettiin laskennallisesti PCXMC-annoslaskentaohjelmaa käyttäen. Efektiivinen annos oli PA-projektiossa 0,11 mSv ja LAT-projektiossa 0,16 mSv. Lannerangan röntgenkuvauksessa käytetty laitetekniikka vastasi Euroopan Unionin suosituksia.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lannerangan röntgentutkimuksen annostaso oli, erityisesti LAT-projektiossa, matala suomalaiseen annostasoon verrattuna ja hyvin matala verrattuna Euroopassa mitattuihin keskimääräisiin annostasoihin. Alhainen annostaso ei vielä tarkoita sitä, että jokainen siihen vaikuttava parametri olisi täysin optimoitu. Jatkotutkimuksena suositellaan tutkimuksen kuvanlaadun määrittämistä ja sen vertaamista eri kuvausparametreihin. Kuvauskohteen keskityksen ja rajauksen onnistuminen tulisi myös selvittää.