Oulun alueen kouluterveydenhoitajien terveystarkastuksissa käyttämät työmenetelmät
Ilvonen, Leena; Hihnala, Helena (2016)
Ilvonen, Leena
Hihnala, Helena
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918035
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Oulun alueen kouluterveydenhoitajien terveystarkastuksissa
käyttämiä työmenetelmiä. Tutkimusongelmana on selvittää, mitä työmenetelmiä kouluterveydenhoitajat
käyttävät työssään. Lisäksi tutkimusongelmana selvitetään kouluterveydenhoitajien työmenetelmien osaamista ja lisäkoulutuksen tarvetta työmenetelmien käytöstä.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Toteutimme tutkimuksen Webropol-kyselynä. Oulun kaupungin
kouluterveydenhuollossa työskentelevästä 37 terveydenhoitajasta 19 vastasi kyselyyn.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti suorina jakaumina ja prosentteina. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.
Terveystarkastuksissa kouluterveydenhoitajien yleisimmin käyttämät työmenetelmät olivat kasvun
seuranta, näöntarkkuuden tutkiminen, ryhdin tutkiminen, puberteettikehitys, terveysneuvonta ja
motivoiva haastattelu. Laajoissa terveystarkastuksissa kaikki vastanneet kouluterveydenhoitajat
käyttävät usein menetelmiä ”kasvun seuranta” ja ”näöntarkkuuden arviointi”. Huolen herätessä
käytettäväksi soveltuvat menetelmät olivat vastaajien keskuudessa pääosin hyvin tunnettuja ja
niitä käytettiin paljon.
Uusien työmenetelmien käyttöönotto vaatii tiedon ja koulutuksen lisäksi aikaa. Kouluterveydenhoitajien
resurssit ovat rajalliset. Olemassa olevien työmenetelmien käyttö terveystarkastuksissa vie oman aikansa. Kaikkia menetelmiä ei tarvitse käyttää kaikkien lasten ja perheiden kanssa, vaan työmenetelmien käytössä yksilö- ja tilannekohtaisuus on tärkeää. Monissa tilanteissa terveydenhoitaja voi luottaa omaan vaistoonsa ja kokemukseensa, työmenetelmillä voi hakea vahvistusta
omille tuntemuksille tai tukea asioiden puheeksi ottamiseen.
käyttämiä työmenetelmiä. Tutkimusongelmana on selvittää, mitä työmenetelmiä kouluterveydenhoitajat
käyttävät työssään. Lisäksi tutkimusongelmana selvitetään kouluterveydenhoitajien työmenetelmien osaamista ja lisäkoulutuksen tarvetta työmenetelmien käytöstä.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Toteutimme tutkimuksen Webropol-kyselynä. Oulun kaupungin
kouluterveydenhuollossa työskentelevästä 37 terveydenhoitajasta 19 vastasi kyselyyn.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti suorina jakaumina ja prosentteina. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.
Terveystarkastuksissa kouluterveydenhoitajien yleisimmin käyttämät työmenetelmät olivat kasvun
seuranta, näöntarkkuuden tutkiminen, ryhdin tutkiminen, puberteettikehitys, terveysneuvonta ja
motivoiva haastattelu. Laajoissa terveystarkastuksissa kaikki vastanneet kouluterveydenhoitajat
käyttävät usein menetelmiä ”kasvun seuranta” ja ”näöntarkkuuden arviointi”. Huolen herätessä
käytettäväksi soveltuvat menetelmät olivat vastaajien keskuudessa pääosin hyvin tunnettuja ja
niitä käytettiin paljon.
Uusien työmenetelmien käyttöönotto vaatii tiedon ja koulutuksen lisäksi aikaa. Kouluterveydenhoitajien
resurssit ovat rajalliset. Olemassa olevien työmenetelmien käyttö terveystarkastuksissa vie oman aikansa. Kaikkia menetelmiä ei tarvitse käyttää kaikkien lasten ja perheiden kanssa, vaan työmenetelmien käytössä yksilö- ja tilannekohtaisuus on tärkeää. Monissa tilanteissa terveydenhoitaja voi luottaa omaan vaistoonsa ja kokemukseensa, työmenetelmillä voi hakea vahvistusta
omille tuntemuksille tai tukea asioiden puheeksi ottamiseen.