Dissosiaatio ja vakauttaminen tutuksi : potilasopas Kuopion psykiatrian keskukselle
Heimonen, Minna; Ahtiainen, Ulla (2016)
Heimonen, Minna
Ahtiainen, Ulla
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918206
Tiivistelmä
Dissosiaatio tarkoittaa erottumista ja hajoamista. Sen tarkoituksena on suojella ja auttaa ihmistä sopeutumaan psyykkistä tasapainoa uhkaavilta kokemuksilta ja tunnetiloilta. Lieväasteisena ja ohimenevänä dissosiaatio on melko yleinen muun muassa rasitus- ja uupumustiloissa. Mielenterveyden häiriöksi se luokitellaan, kun oireisto muuttuu hallitsevaksi ja haittaa toimintakykyä. Vaikea-asteisten dissosiaatioiden taustalla on pitkäkestoisia ja vakavia traumaattisia lapsuudenaikaisia kokemuksia, joita henkilö ei ole kyennyt yhdistämään tietoisuutensa eri puolien kanssa mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykoedukaation ja luottamuksellisen hoitosuhteen lisäksi dissosiaatioiden hoidossa käytetään psykoterapiaa, EMDR-terapiaa, altistusta sekä erilaisia vakauttavia kehomenetelmiä.
Vakauttaminen on tehokas dissosiaatioiden alkuvaiheen hoitomuoto. Sen avulla helpotetaan henkilön vointia ja kohennetaan sekä psyykkistä että fyysistä toimintakykyä. Tässä vaiheessa traumaa ei kohdata eikä puututa oireiden aiheuttajaan, vaan pyritään voimakkaiden ja äkillisten vireytilojen tunnistamiseen ja tilan vakauttamiseen. Tilaa, jossa potilas kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään asioita, kutsutaan toleranssi- tai sietoikkunaksi. Vireystilan äkillisesti muutokset sietoikkunasta yli- tai alivireystilaan ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä ja estävät työskentelyä ja tiedon vastaanottamista. Kehoa vakauttavat harjoitteet opettavat itsehavainnointia eli auttavat tunnistamaan kehossa tapahtuvia reaktioita, asennon ja liikkeen merkitystä sekä sitä, miltä ja missä kokemukset ja ajatukset kehossa tuntuvat. Vakauttamisharjoitteiden avulla henkilö oppii palautumaan takaisin sietoikkunaan, jolloin toimiminen ja vuorovaikus jälleen mahdollistuvat. Harjoitteiden on todettu lisäävän myös itsehallinnan tunnettaan. Tavallisimpia vakauttamisharjoitteita ovat hengitys-, aisti- ja rauhoittavat harjoitteet sekä fyysistä aktiviteettiä lisäävät harjoitteet.
Opinnäytetyönä suunniteltiin ja tuotettiin potilasopas dissosiaatioista ja vakauttamisesta. Työn tavoitteena oli lisätä dissosiaatioista kärsivien potilaiden tietoa ja ymmärrystä sairaudesta sekä lisätä heidän valmiuksiaan hallita oireitaan. Oppaasta toivotaan myös apua hoitajille potilasohjaukseen. Lisäksi kirjallisen opinnäytetyön toivotaan toimivan asiasta kiinnostuneille henkilöille näyttöön perustuvana ensitietopakettina dissosiaatioista, vakauttamisesta ja niissä käytetyistä harjoitteista. Kehittämistyönä toteutettu Dissosiaatio ja vakauttaminen tutuksi -opas on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa on tietoa dissosiaatioista, vakauttamisesta sekä vireystiloista ja toinen osa esittelee harjoitteita vireystilojen vakauttamiseen.
Vakauttaminen on tehokas dissosiaatioiden alkuvaiheen hoitomuoto. Sen avulla helpotetaan henkilön vointia ja kohennetaan sekä psyykkistä että fyysistä toimintakykyä. Tässä vaiheessa traumaa ei kohdata eikä puututa oireiden aiheuttajaan, vaan pyritään voimakkaiden ja äkillisten vireytilojen tunnistamiseen ja tilan vakauttamiseen. Tilaa, jossa potilas kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään asioita, kutsutaan toleranssi- tai sietoikkunaksi. Vireystilan äkillisesti muutokset sietoikkunasta yli- tai alivireystilaan ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä ja estävät työskentelyä ja tiedon vastaanottamista. Kehoa vakauttavat harjoitteet opettavat itsehavainnointia eli auttavat tunnistamaan kehossa tapahtuvia reaktioita, asennon ja liikkeen merkitystä sekä sitä, miltä ja missä kokemukset ja ajatukset kehossa tuntuvat. Vakauttamisharjoitteiden avulla henkilö oppii palautumaan takaisin sietoikkunaan, jolloin toimiminen ja vuorovaikus jälleen mahdollistuvat. Harjoitteiden on todettu lisäävän myös itsehallinnan tunnettaan. Tavallisimpia vakauttamisharjoitteita ovat hengitys-, aisti- ja rauhoittavat harjoitteet sekä fyysistä aktiviteettiä lisäävät harjoitteet.
Opinnäytetyönä suunniteltiin ja tuotettiin potilasopas dissosiaatioista ja vakauttamisesta. Työn tavoitteena oli lisätä dissosiaatioista kärsivien potilaiden tietoa ja ymmärrystä sairaudesta sekä lisätä heidän valmiuksiaan hallita oireitaan. Oppaasta toivotaan myös apua hoitajille potilasohjaukseen. Lisäksi kirjallisen opinnäytetyön toivotaan toimivan asiasta kiinnostuneille henkilöille näyttöön perustuvana ensitietopakettina dissosiaatioista, vakauttamisesta ja niissä käytetyistä harjoitteista. Kehittämistyönä toteutettu Dissosiaatio ja vakauttaminen tutuksi -opas on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa on tietoa dissosiaatioista, vakauttamisesta sekä vireystiloista ja toinen osa esittelee harjoitteita vireystilojen vakauttamiseen.