Äitien kokemuksia synnytyksen käynnistämisestä
Rahimi, Zephyra; Nikula, Elina (2016)
Rahimi, Zephyra
Nikula, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018319
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten äidit kokevat käynnistetyn synnytyksen ja mitkä asiat kokemukseen vaikuttavat. Tavoitteena oli kehittää käynnistyspotilaan hoitotyötä ja lisätä tietoa äitien kokemuksista liittyen synnytyksen käynnistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli antaa avaimia kätilötyön kehittämiseen käynnistyspotilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvailla, miten äidit kokevat sairaalassaoloajan tullessaan synnytyksen käynnistykseen ja mitkä tekijät tähän kokemukseen vaikuttivat sekä minkälaisia ennakkokäsityksiä tai ennakkotietoja äideillä oli ennen käynnistämistä ja oliko tietotaso heidän mielestään riittävä. Tehtävänä oli myös pohtia, millä tavoin synnytyskokemusta voitaisiin parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin E-kyselylomakkeella Facebookin Äitylit ja Aktiivinen synnytys ry ryhmien keskustelupalstojen kautta. Kyselylomake sisälsi seitsemän suljettua ja viisi avointa kysymystä. Vastauksia tuli 645, joista 45 oli keskeneräisiä. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön erittelyllä ja kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Vastauksia tuli lyhyessä ajassa paljon, mistä voisi päätellä äideillä olevan tarvetta kertoa synnytyskokemuksestaan ja aiheen olevan tärkeä tutkimuskohde. Käynnistetyn synnytyksen ajatellaan ennakkoon olevan kipeämpi ja rajumpi kuin spontaanisti käyntiin lähteneen synnytyksen. Melko hyvin tiedettiin, että synnytys ei välttämättä lähde heti käyntiin. Usein prosessin lähdettiin myös vailla ennakkotietoa ja avoimin mielin. Prosessin aikana kaivattiin sitä, että henkilökunta pysähtyisi hetkeksi keskustelemaan kiireettömästi potilaan kanssa tilanteesta ja antaisi tietoa, jonka pohjalta synnyttäjä pystyisi itse osallistumaan hoitoonsa paremmin. Havaittiin, että henkilökunnan käytös jää synnyttäjien mieleen niin hyvässä kuin pahassakin. Monessa vastauksessa oli kommentoitu vain henkilökunnan käyttäytymistä.
Vieras ympäristö, epätietoisuus ja tilanteen hallitsemattomuus heikentävät synnytyskokemusta. Tuloksemme mukailivat aiempia tutkimustuloksia, joita kaikkia yhdistävä tekijä oli tiedonannon kehittäminen. Synnyttäjät haluavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi kiireettä. Mikäli kiireelliseen tilanteeseen joudutaan, tulisi tilanne käydä jälkikäteen lävitse rauhallisesti. Komplikaatiot ja vastoin suunnitelmia mennyt sairaalassaoloaika, voidaan vielä pelastaa henkilökunnan empaattisuudella ja hyvällä käytöksellä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin E-kyselylomakkeella Facebookin Äitylit ja Aktiivinen synnytys ry ryhmien keskustelupalstojen kautta. Kyselylomake sisälsi seitsemän suljettua ja viisi avointa kysymystä. Vastauksia tuli 645, joista 45 oli keskeneräisiä. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön erittelyllä ja kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Vastauksia tuli lyhyessä ajassa paljon, mistä voisi päätellä äideillä olevan tarvetta kertoa synnytyskokemuksestaan ja aiheen olevan tärkeä tutkimuskohde. Käynnistetyn synnytyksen ajatellaan ennakkoon olevan kipeämpi ja rajumpi kuin spontaanisti käyntiin lähteneen synnytyksen. Melko hyvin tiedettiin, että synnytys ei välttämättä lähde heti käyntiin. Usein prosessin lähdettiin myös vailla ennakkotietoa ja avoimin mielin. Prosessin aikana kaivattiin sitä, että henkilökunta pysähtyisi hetkeksi keskustelemaan kiireettömästi potilaan kanssa tilanteesta ja antaisi tietoa, jonka pohjalta synnyttäjä pystyisi itse osallistumaan hoitoonsa paremmin. Havaittiin, että henkilökunnan käytös jää synnyttäjien mieleen niin hyvässä kuin pahassakin. Monessa vastauksessa oli kommentoitu vain henkilökunnan käyttäytymistä.
Vieras ympäristö, epätietoisuus ja tilanteen hallitsemattomuus heikentävät synnytyskokemusta. Tuloksemme mukailivat aiempia tutkimustuloksia, joita kaikkia yhdistävä tekijä oli tiedonannon kehittäminen. Synnyttäjät haluavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi kiireettä. Mikäli kiireelliseen tilanteeseen joudutaan, tulisi tilanne käydä jälkikäteen lävitse rauhallisesti. Komplikaatiot ja vastoin suunnitelmia mennyt sairaalassaoloaika, voidaan vielä pelastaa henkilökunnan empaattisuudella ja hyvällä käytöksellä.