Evaluation and comparison of two human capital productivity consultation programs : a case study of a paper mill in Finland
Skarp, Kati (2016)
Skarp, Kati
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018393
Tiivistelmä
Paperiteollisuus edustaa perinteistä teollisuutta Suomessa. Metsäteollisuus on toiminut suomalaisen viennin veturina vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Viime vuosien aikana muutos paperiteollisuudessa on ollut merkittävä. Elektronisen viestinnän kasvulla on ollut merkittävä vaikutus perinteiseen painettuun mediaan. Suuret paperiyhtiöt ja niiden työntekijät ovat olleet tilanteessa, jossa ne eivät ole koskaan ennen olleet. Markkinat supistuvat, hinnat laskevat ja henkilöstö ikääntyy.
Yhtiöt ilmoittavat yhteistoimintamenettelyistä. Entisaikojen mittavia investointeja, paperikoneita, suljetaan. Henkilöstöä irtisanotaan. Markkinamekanismit muuttuvat. Kustannuksia on vähennettävä ja laadun on silti pysyttävä ennallaan. Muuttuva liiketoimintaympäristö vaatii päälliköiltä ja työnjohdolta uusia esimiestaitoja ja kyvykkyyttä muutoksen johtamiseen.
Nykyään paperiteollisuus kokee jatkuvasti muutoksia liiketoimintaympäristössään. Hyvin monet asiat ovat muutoksessa ja se tuo tarpeen aivan uudenlaisille osaamisille ja taidoille esimiestyössä, kuten yhteistoiminta, innovointi ja muutoksen johtaminen. Muuttuva liiketoimintaympäristö vaati myös muutosta yhtiön johtamiskulttuuriin, jotta voidaan saavuttaa asetut tavoitteet liiketoiminnassa, joka pitää sisällään myös henkilöstötuottavuuden tehokkuuden parantamisen.
Teoreettisessa osuudessa esitellään ”systeemiäly”-teoria jossa pyritään yhdistämään inhimillinen herkkyys insinööriajatteluun. Toinen tärkeä näkökulma tässä tutkimussa on tunnistaa ne tekijät, jotka uhkaavat liiketoiminnan tavoitteita sekä tunnistaa ne keinot, joilla voidaan luoda mahdollisuuksia suorituksen parantamiseen. Teoreettisessa osuudessa on myös esitetty mitä tarkoitetaan johdon konsultoinnilla sekä esitetty näkökulmia konsultointiohjelmien arviointiin.
Tutkimus on tehty eräässä suomalaisessa paperitehtaassa. Yrityksen ylin johto tunnisti, että liiketoimintaympäristön muutoksesta johtuen yrityksen johtamistyyliin ja –kulttuuriin tulee saada muutos. Se toimi lähtökohtana esimiestyön kehittämisprojekteille, ulkoiselle ja sisäiselle konsultaatiolle. Tutkimus käsittelee ulkoisen esimiesvalmennusohjelman vaikutusta määritettyihin avainmittareihin sekä antaa sisäisen konsultointiohjelman avulla ymmärryksen lukijalle niistä työn tekemisen esteistä, joita case-yrityksen esimiehet työssään tunnistivat ja millaisia parannusehdotuksia he niihin tekivät. Lisäksi tutkimus sisältää näiden kahden, ulkoisen ja sisäisen henkilöstötuottavuuden konsultaatio-ohjelman vertailun.
Tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että henkilöstötuottavuus voi parantua, kun päälliköt ja työnjohto osallistuvat esimiestyön kehittämisohjelmaan. Täytyy kuitenkin huomoida, että liiketoiminnan luvut, kuten hinnat ja tilauskanta vaikuttavat myös tähän. Ei voida väittää, että parantuneet tuottavuusluvut johtuisivat pelkästään esimiestyöstä, johtamisesta, mutta sillä miten henkilöstä johdetaan tai millaisia päätöksiä esimiehet työssään tekevät on erittäin suuri merkitys henkilöstötuottavuuteen.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liiketoiminnan johto tarvitsee sekä ulkoisia että sisäisiä konsultaatioita erilaisiin tarkoituksiin ja niitä voidaan käyttää saavuttamaan tuloksia erilaisissa asiayhteyksissä.
Yhtiöt ilmoittavat yhteistoimintamenettelyistä. Entisaikojen mittavia investointeja, paperikoneita, suljetaan. Henkilöstöä irtisanotaan. Markkinamekanismit muuttuvat. Kustannuksia on vähennettävä ja laadun on silti pysyttävä ennallaan. Muuttuva liiketoimintaympäristö vaatii päälliköiltä ja työnjohdolta uusia esimiestaitoja ja kyvykkyyttä muutoksen johtamiseen.
Nykyään paperiteollisuus kokee jatkuvasti muutoksia liiketoimintaympäristössään. Hyvin monet asiat ovat muutoksessa ja se tuo tarpeen aivan uudenlaisille osaamisille ja taidoille esimiestyössä, kuten yhteistoiminta, innovointi ja muutoksen johtaminen. Muuttuva liiketoimintaympäristö vaati myös muutosta yhtiön johtamiskulttuuriin, jotta voidaan saavuttaa asetut tavoitteet liiketoiminnassa, joka pitää sisällään myös henkilöstötuottavuuden tehokkuuden parantamisen.
Teoreettisessa osuudessa esitellään ”systeemiäly”-teoria jossa pyritään yhdistämään inhimillinen herkkyys insinööriajatteluun. Toinen tärkeä näkökulma tässä tutkimussa on tunnistaa ne tekijät, jotka uhkaavat liiketoiminnan tavoitteita sekä tunnistaa ne keinot, joilla voidaan luoda mahdollisuuksia suorituksen parantamiseen. Teoreettisessa osuudessa on myös esitetty mitä tarkoitetaan johdon konsultoinnilla sekä esitetty näkökulmia konsultointiohjelmien arviointiin.
Tutkimus on tehty eräässä suomalaisessa paperitehtaassa. Yrityksen ylin johto tunnisti, että liiketoimintaympäristön muutoksesta johtuen yrityksen johtamistyyliin ja –kulttuuriin tulee saada muutos. Se toimi lähtökohtana esimiestyön kehittämisprojekteille, ulkoiselle ja sisäiselle konsultaatiolle. Tutkimus käsittelee ulkoisen esimiesvalmennusohjelman vaikutusta määritettyihin avainmittareihin sekä antaa sisäisen konsultointiohjelman avulla ymmärryksen lukijalle niistä työn tekemisen esteistä, joita case-yrityksen esimiehet työssään tunnistivat ja millaisia parannusehdotuksia he niihin tekivät. Lisäksi tutkimus sisältää näiden kahden, ulkoisen ja sisäisen henkilöstötuottavuuden konsultaatio-ohjelman vertailun.
Tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että henkilöstötuottavuus voi parantua, kun päälliköt ja työnjohto osallistuvat esimiestyön kehittämisohjelmaan. Täytyy kuitenkin huomoida, että liiketoiminnan luvut, kuten hinnat ja tilauskanta vaikuttavat myös tähän. Ei voida väittää, että parantuneet tuottavuusluvut johtuisivat pelkästään esimiestyöstä, johtamisesta, mutta sillä miten henkilöstä johdetaan tai millaisia päätöksiä esimiehet työssään tekevät on erittäin suuri merkitys henkilöstötuottavuuteen.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liiketoiminnan johto tarvitsee sekä ulkoisia että sisäisiä konsultaatioita erilaisiin tarkoituksiin ja niitä voidaan käyttää saavuttamaan tuloksia erilaisissa asiayhteyksissä.