Joukkuepelaajan valmennuksen henkilökohtaistaminen - yksilövalmentajan tuomia havaintoja ja valmennustuloksia
Kurtti, Jussi-Pekka (2016)
Kurtti, Jussi-Pekka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018461
Tiivistelmä
Yksityinen valmennusyritys Optimal Performance Center on kehittänyt urheilijoiden henkilökohtaisen kehittymisen tueksi joukkuepelaajan yksilövalmennuksen konseptin. Työn tavoitteena oli selvittää ja kerätä havaintoja tämän joukkuepelaajan yksilövalmennuskonseptin toimivuudesta ja tuloksellisuudesta rajatun harjoitusjakson mittaustulosten ja havaintojen perusteella. Näihin havaintoihin ja tuloksiin peilaten valmennuskonseptista kehitetään yksityskohtien kautta edelleen toimivampaa.
Tutkimusryhmänä oli viisi Salibandyliigan pelaajaa, kaikki samasta joukkueesta. Pelaajille tehtiin samat alku- väli- ja loppumittaukset. Testaus ja yksilövalmennus toteutettiin 11.09.2015 ja 04.03.2016 välisenä aikana Optimal Performance Centerillä. Testeissä keskityttiin mittaamaan urheilijan suorituskyvyn osatekijöitä kuten suhteellista voimaa, ketteryyttä, suunnanmuutosnopeutta ja voimakestävyyttä testipatteriston avulla. Kehonkoostumuksesta mitattiin painoa, rasvaprosenttia ja rasvattoman massan määrää. Tutkimuksessa mitattiin myös suorituskyvyn muita osatekijöitä kuten unen laatua ja määrää pelaajien täyttämien itsearviointilomakkeiden avulla. Seuran päävalmentajan arvioinnin avulla seurattiin pelaajien pelisuoritusten kehittymistä pelikentällä.
Toisin kuin yleensä palloilulajien valmennuksessa, jokaista pelaajaa valmennettiin henkilökohtaisesti kerran viikossa ja heille rakennettiin periodisoitu, henkilökohtainen voimaharjoittelu-, uni-, ja ravintovalmennussuunnitelma. Tällainen valmennusmalli eroaa muista, sillä yleensä yksilövalmennus kattaa yhden tai kaksi edellämainituista osa-alueista, tämän mallin kattaessa jokaisen niistä.
Tulosten perusteella henkilökohtainen valmennus vaikuttaa positiivisesti joukkuepelaajan jokaiseen mitattuun osa-alueeseen. Suhteellisen voiman etukyykkytestin keskiarvo nousi 15,0 kiloa. Ketteryyttä ja suunnanmuutosnopeutta mittaavan T - testin keskiarvoaika tippui 0,84 sekuntia eli 8,6 prosenttia. Tutkimusryhmän rasvaprosentin keskiarvo tippui alku- ja loppumittausten välillä 3,9 prosenttia ja kehon rasvattoman massan keskiarvo nousi 2,1 kiloa. Joukkueen päävalmentajan mukaan “kuluneen kauden yksilöllinen valmennusote on ollut keskeisessä asemassa pelaajien kehittymisessä, joista jokainen otti kauden aikana isoja askelia eteenpäin omalla urallaan.”
Kehitettyä valmennusmallia voi soveltaa salibandyyn sellaisenaan tai soveltaa sitä toiseen joukkuelajiin tietyin muutoksin. Mallia voi käyttää työelämässä niin yksityinen valmennustalo kuin urheiluseurakin. Onnistunut harjoittelun eriyttäminen osaksi joukkueen harjoittelua vaatii suunnitelmallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Kaiken valmennustoiminnan tavoitteena on urheilijan kehittyminen, joten miksei jokaista urheilijaa siis lähestyttäisi yksilöllisestä näkökulmasta?
Tutkimusryhmänä oli viisi Salibandyliigan pelaajaa, kaikki samasta joukkueesta. Pelaajille tehtiin samat alku- väli- ja loppumittaukset. Testaus ja yksilövalmennus toteutettiin 11.09.2015 ja 04.03.2016 välisenä aikana Optimal Performance Centerillä. Testeissä keskityttiin mittaamaan urheilijan suorituskyvyn osatekijöitä kuten suhteellista voimaa, ketteryyttä, suunnanmuutosnopeutta ja voimakestävyyttä testipatteriston avulla. Kehonkoostumuksesta mitattiin painoa, rasvaprosenttia ja rasvattoman massan määrää. Tutkimuksessa mitattiin myös suorituskyvyn muita osatekijöitä kuten unen laatua ja määrää pelaajien täyttämien itsearviointilomakkeiden avulla. Seuran päävalmentajan arvioinnin avulla seurattiin pelaajien pelisuoritusten kehittymistä pelikentällä.
Toisin kuin yleensä palloilulajien valmennuksessa, jokaista pelaajaa valmennettiin henkilökohtaisesti kerran viikossa ja heille rakennettiin periodisoitu, henkilökohtainen voimaharjoittelu-, uni-, ja ravintovalmennussuunnitelma. Tällainen valmennusmalli eroaa muista, sillä yleensä yksilövalmennus kattaa yhden tai kaksi edellämainituista osa-alueista, tämän mallin kattaessa jokaisen niistä.
Tulosten perusteella henkilökohtainen valmennus vaikuttaa positiivisesti joukkuepelaajan jokaiseen mitattuun osa-alueeseen. Suhteellisen voiman etukyykkytestin keskiarvo nousi 15,0 kiloa. Ketteryyttä ja suunnanmuutosnopeutta mittaavan T - testin keskiarvoaika tippui 0,84 sekuntia eli 8,6 prosenttia. Tutkimusryhmän rasvaprosentin keskiarvo tippui alku- ja loppumittausten välillä 3,9 prosenttia ja kehon rasvattoman massan keskiarvo nousi 2,1 kiloa. Joukkueen päävalmentajan mukaan “kuluneen kauden yksilöllinen valmennusote on ollut keskeisessä asemassa pelaajien kehittymisessä, joista jokainen otti kauden aikana isoja askelia eteenpäin omalla urallaan.”
Kehitettyä valmennusmallia voi soveltaa salibandyyn sellaisenaan tai soveltaa sitä toiseen joukkuelajiin tietyin muutoksin. Mallia voi käyttää työelämässä niin yksityinen valmennustalo kuin urheiluseurakin. Onnistunut harjoittelun eriyttäminen osaksi joukkueen harjoittelua vaatii suunnitelmallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Kaiken valmennustoiminnan tavoitteena on urheilijan kehittyminen, joten miksei jokaista urheilijaa siis lähestyttäisi yksilöllisestä näkökulmasta?