Sosiaalinen luototus : Kvalitatiivinen haastattelututkimus sosiaalisen luototuksen käytöstä Keski-Uudellamaalla
Valkonen, Henna (2016)
Valkonen, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918197
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Keravan kaupungille, joka harkitsee sosiaalisen luototuksen tarjoamisen aloittamista. Opinnäytetyössä kartoitettiin, mitä kuntien tarjoama sosiaalinen luototus on ja tutkittiin, millaisia kokemuksia sosiaalisen luototuksen järjestämisestä ja tarjoamisesta on ollut kahdessa kunnassa Keski-Uudellamaalla. Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä. Luototuksella edesautetaan henkilön itsenäistä taloudellista selviytymistä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin teemahaastatteluilla, jossa haastateltiin neljää sosiaalisen luototuksen parissa työskentelevää ammattilaista kahdesta eri kunnasta. Haastatteluilla haluttiin selvittää millaisin resurssein luototusta oli kunnassa järjestetty ja millaisia hyötyjä siitä oli saatu niin asiakkaiden kuin kunnankin kannalta ja millaisia ongelmatilanteita on ilmennyt.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienen kunnan resurssit luototukseen ovat rajatut. Luototuksen suurimmaksi ongelmaksi koettiin erityisesti kunnan maksimilainamäärän riittämättömyys, joka jättää ulkopuolelle juuri ne, jotka hyötyisivät luototuksesta eniten. Rajallisista resursseista huolimatta luototusprosessi kohensi luototuksen saajien taloudellista tilaa ja oman talouden hallintaa. Keravan kaupunki voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia sosiaalisen luototuksen järjestämisessä ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin teemahaastatteluilla, jossa haastateltiin neljää sosiaalisen luototuksen parissa työskentelevää ammattilaista kahdesta eri kunnasta. Haastatteluilla haluttiin selvittää millaisin resurssein luototusta oli kunnassa järjestetty ja millaisia hyötyjä siitä oli saatu niin asiakkaiden kuin kunnankin kannalta ja millaisia ongelmatilanteita on ilmennyt.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienen kunnan resurssit luototukseen ovat rajatut. Luototuksen suurimmaksi ongelmaksi koettiin erityisesti kunnan maksimilainamäärän riittämättömyys, joka jättää ulkopuolelle juuri ne, jotka hyötyisivät luototuksesta eniten. Rajallisista resursseista huolimatta luototusprosessi kohensi luototuksen saajien taloudellista tilaa ja oman talouden hallintaa. Keravan kaupunki voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia sosiaalisen luototuksen järjestämisessä ja kehittämisessä.