Anestesiasairaanhoitajan ja puudutetun leikkauspotilaan välinen vuorovaikutus intraoperatiivisessa hoitovaiheessa
Lehtonen, Suvi-Anna; Peltorinne, Mikko (2016)
Lehtonen, Suvi-Anna
Peltorinne, Mikko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata anestesiasairaanhoitajan ja puudutetun leikkauspotilaan välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota intraoperatiivisessa hoitovaiheessa. Aihe opinnäytetyöhön lähti tekijöiden omasta ajatuksesta ja tarkentui työelämäpalaverin myötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esiin tekijöitä, joita voi hyödyntää erään Pirkanmaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla tarkasteltaessa anestesiasairaanhoitajan ja potilaan välistä yhteistyötä ja tätä kautta vaikuttaa hoitotyön laatuun. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin seitsemää anestesiasairaanhoitajaa.
Tutkimustulokset painottivat vuorovaikutussuhteen luomista heti ensikontaktista alkaen, potilaan yksityisyyden varmistamista ja selkokielellä toteutettua potilasohjausta. Esiin nousi myös avoin ilmapiiri ja sanattoman viestinnän korostuminen haastavissa tilanteissa. Potilaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan vahvistivat anestesiasairaanhoitajan aito läsnäolo ja ammatillinen suhtautuminen työhön. Anestesiasairaanhoitajat kokivat vuorovaikutustaitojen kehittyneen kokemuksen ja toistuvien potilaskontaktien kautta. Vuorovaikutus koettiin haastavaksi erityisesti monikulttuuristen ja muistisairaiden potilaiden kanssa. Vuorovaikutuksen todettiin olevan opeteltavissa oleva asenne.
Anestesiasairaanhoitotyössä on siis tulevaisuudessakin kiinnitettävä huomiota avoimeen ja kontaktia luovaan vuorovaikutukseen. Jotta potilaan yksilöllisyys, turvallisuus ja yksityisyyden huomiointi taataan myös jatkossa, tulee asiaan kiinnittää huomiota sekä perehdytyksessä että hiljaisen tiedon siirtämisessä kokeneilta anestesiasairaanhoitajilta vasta-alkajille. Anestesiasairaanhoitajat kokivat vuorovaikutuksen olevan haastavaa etenkin työympäristön ja työn teknisyyden vuoksi. Tekninen ympäristö ja vaativa työ vievät helposti uuden anestesiasairaanhoitajan täyden huomion. Kehittämisen kohteena voisikin olla anestesiasairaanhoitajien vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen jo perehdytysvaiheessa.
Tutkimustulokset painottivat vuorovaikutussuhteen luomista heti ensikontaktista alkaen, potilaan yksityisyyden varmistamista ja selkokielellä toteutettua potilasohjausta. Esiin nousi myös avoin ilmapiiri ja sanattoman viestinnän korostuminen haastavissa tilanteissa. Potilaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan vahvistivat anestesiasairaanhoitajan aito läsnäolo ja ammatillinen suhtautuminen työhön. Anestesiasairaanhoitajat kokivat vuorovaikutustaitojen kehittyneen kokemuksen ja toistuvien potilaskontaktien kautta. Vuorovaikutus koettiin haastavaksi erityisesti monikulttuuristen ja muistisairaiden potilaiden kanssa. Vuorovaikutuksen todettiin olevan opeteltavissa oleva asenne.
Anestesiasairaanhoitotyössä on siis tulevaisuudessakin kiinnitettävä huomiota avoimeen ja kontaktia luovaan vuorovaikutukseen. Jotta potilaan yksilöllisyys, turvallisuus ja yksityisyyden huomiointi taataan myös jatkossa, tulee asiaan kiinnittää huomiota sekä perehdytyksessä että hiljaisen tiedon siirtämisessä kokeneilta anestesiasairaanhoitajilta vasta-alkajille. Anestesiasairaanhoitajat kokivat vuorovaikutuksen olevan haastavaa etenkin työympäristön ja työn teknisyyden vuoksi. Tekninen ympäristö ja vaativa työ vievät helposti uuden anestesiasairaanhoitajan täyden huomion. Kehittämisen kohteena voisikin olla anestesiasairaanhoitajien vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen jo perehdytysvaiheessa.