Esimiesten perehdyttäminen ja sen vaikutus työhyvinvointiin
Salmela, Heidi (2016)
Salmela, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218773
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli tutkia, onko esimiesten perehdyttämisellä vaikutusta työhyvinvointiin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten perehdytys vaikuttaa esimiesten työhyvinvointiin, millainen esimiesten perehdytysprosessi kohdeyrityksessä on käytössä ja millä tasolla esimiesten työhyvinvointi on.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin esimiestyötä lähiesimiestasolla, perehdyttämistä sekä työhyvinvointia. Työhyvinvointia käsiteltiin psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin lähteinä alan kirjallisuutta, lakeja ja internetjulkaisuja.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeen kysymykset muotoiltiin jokapäiväiselle käyttökielelle niiden ymmärtämisen helpottamiseksi. Kysymykset käsittelivät taustamuuttujien lisäksi perehdytystä, työhyvinvointia sekä ammattitaitoa.
Tutkimustulosten perusteella esimiesten perehdytyksellä ei ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Tulosten mukaan käytössä oleva perehdytysprosessi soveltui esimiesten perehdytykseen kohtalaisesti, ja prosessia suositeltiin kehitettäväksi dialogisempaan suuntaan. Myös perehdytyksestä pyydettävässä palautteessa oli kehitettävää.
Esimiesten työhyvinvointi oli hyvällä tasolla, mutta kehittämiskohteita löytyi. Työhyvinvoinnin tason säilyttämiseksi ja parantamiseksi entisestään yrityksen tulisi lisätä palautteen antamista työstä ja selkeyttää esimiesten työnkuvaa, erityisesti vastuita ja velvollisuuksia. Esimiesten ammattitaitoa tulisi parantaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojen suhteen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin esimiestyötä lähiesimiestasolla, perehdyttämistä sekä työhyvinvointia. Työhyvinvointia käsiteltiin psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin lähteinä alan kirjallisuutta, lakeja ja internetjulkaisuja.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeen kysymykset muotoiltiin jokapäiväiselle käyttökielelle niiden ymmärtämisen helpottamiseksi. Kysymykset käsittelivät taustamuuttujien lisäksi perehdytystä, työhyvinvointia sekä ammattitaitoa.
Tutkimustulosten perusteella esimiesten perehdytyksellä ei ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Tulosten mukaan käytössä oleva perehdytysprosessi soveltui esimiesten perehdytykseen kohtalaisesti, ja prosessia suositeltiin kehitettäväksi dialogisempaan suuntaan. Myös perehdytyksestä pyydettävässä palautteessa oli kehitettävää.
Esimiesten työhyvinvointi oli hyvällä tasolla, mutta kehittämiskohteita löytyi. Työhyvinvoinnin tason säilyttämiseksi ja parantamiseksi entisestään yrityksen tulisi lisätä palautteen antamista työstä ja selkeyttää esimiesten työnkuvaa, erityisesti vastuita ja velvollisuuksia. Esimiesten ammattitaitoa tulisi parantaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojen suhteen.