Ylin johto ja esimiehet sisäisen muutosviestinnän toteuttajina : Työntekijöiden näkökulma case-yrityksessä toteutettuun muutosviestintään
Orpana, Janita (2016)
Orpana, Janita
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218862
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen toimeksiantajana toimii vuodesta 1999 lähtien toiminut sosiaali- ja terveysalalla toiminut yritys, jossa on viime vuosien aikana toteutettu johtamisjärjestelmää koskeva organisaatiomuutos. Esimiehet ja ylin johto kokevat, etteivät ole saaneet tarpeeksi palautetta toteutetusta muutoksesta. Tutkimuksella selvitetään erityisesti työntekijöiden mielipiteitä ja näkemyksiä koskien esimiesten ja ylimmän johdon toteuttamaa muutosviestintää. Tämä toimii tutkimuskysymyksenä. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan työntekijöiden mielipiteitä ja näkemyksiä esimiesten ja ylimmän johdon vastaaviin mielipiteisiin ja näkemyksiin. Vertailun tavoitteena on etsiä eroavaisuuksia eri kohderyhmien näkemyksistä ja pohtia, mistä ne johtuvat. Tavoitteena on saada rehellistä palautetta toteutetusta muutoksesta, jotta yritys ja sen johto voivat parantaa muutosviestinnän taitojaan tulevia organisaatiomuutoksia silmällä pitäen. Tutkimuksen tietoperustassa esitellään muutosjohtamiseen, viestintäprosesseihin, sisäiseen viestintään ja sisäiseen muutosviestintään liittyviä teorioita. Muutosjohtamiseen liittyviä tietoperustassa esiteltyjä teorioita testataan käytännön tasolla haastattelun avulla. Tässä tutkimuksessa käytetään primääristä aineistoa. Tutkimus toteutetaan tapaus- eli case-tutkimuksena. Empiria kerätään puolistrukturoidulla puhelinhaastattelulla. Teema- eli puolistrukturoiduissa haastatteluissa käytetään kahta hallitsevaa teemaa; muutosjohtamista ja muutosviestintää. Muutosviestinnän teemalla halutaan saada vastaus tutkimuskysymykseen ja muutosjohtamisen teemalla testataan muutosjohtamisen teorioita käytännössä. Tutkimuksessa haastatellaan neljää työntekijöiden kohderyhmän, kahta esimiesten kohderyhmän ja yhtä ylimmän johdon kohderyhmän edustajaa.
Käytännössä testatut muutosjohtamisen teoriat osoittautuivat yhtä lukuun ottamatta toimiviksi. Empirian analysoinnin ja siten tutkimuksen tuloksena selvisi, työntekijöiden kohderyhmän haastateltavat kokivat muutosviestinnässä käytetyt pääkanavat pääosin toimiviksi. Muutosviestinnän laadun ja määrän arviointi sen sijaan keräsi sekä positiivista että negatiivista palautetta. Kolme neljästä työntekijästä arvioi kuitenkin muutosviestinnän kokonaisvaltaisesti onnistuneen. Työntekijät olisivat toivoneet enemmän ja oikea-aikaisempaa viestintää, enemmän viestintäkanavia, sekä enemmän avoimuutta ja rehellistä keskustelua. Suurimmat näkemyserot kohderyhmien välillä esiintyivät esimiesten ja ylimmän johdon läsnäolon, motivoinnin ja sitouttamisen taitojen, muutosviestinnän laadun ja määrän, sekä muutosviestinnän kehitysehdotusten teemoissa. Tämän tutkimuksen johtopäätökset ovat kohdeyritykselle mahdollisuus parantaa toimintaansa muutosprosessien aikana. Jatkossa samankaltainen tutkimus voitaisiin toteuttaa kohdeyrityksessä seuraavien muutosprosessien aikana ja verrata saatuja tuloksia tähän tutkimukseen. Samoja teemoja tutkiva tutkimus olisi mahdollista toteuttaa myös muissa muutosorganisaatioissa esimerkiksi riippuvuustekijöiden todentamiseksi.
Käytännössä testatut muutosjohtamisen teoriat osoittautuivat yhtä lukuun ottamatta toimiviksi. Empirian analysoinnin ja siten tutkimuksen tuloksena selvisi, työntekijöiden kohderyhmän haastateltavat kokivat muutosviestinnässä käytetyt pääkanavat pääosin toimiviksi. Muutosviestinnän laadun ja määrän arviointi sen sijaan keräsi sekä positiivista että negatiivista palautetta. Kolme neljästä työntekijästä arvioi kuitenkin muutosviestinnän kokonaisvaltaisesti onnistuneen. Työntekijät olisivat toivoneet enemmän ja oikea-aikaisempaa viestintää, enemmän viestintäkanavia, sekä enemmän avoimuutta ja rehellistä keskustelua. Suurimmat näkemyserot kohderyhmien välillä esiintyivät esimiesten ja ylimmän johdon läsnäolon, motivoinnin ja sitouttamisen taitojen, muutosviestinnän laadun ja määrän, sekä muutosviestinnän kehitysehdotusten teemoissa. Tämän tutkimuksen johtopäätökset ovat kohdeyritykselle mahdollisuus parantaa toimintaansa muutosprosessien aikana. Jatkossa samankaltainen tutkimus voitaisiin toteuttaa kohdeyrityksessä seuraavien muutosprosessien aikana ja verrata saatuja tuloksia tähän tutkimukseen. Samoja teemoja tutkiva tutkimus olisi mahdollista toteuttaa myös muissa muutosorganisaatioissa esimerkiksi riippuvuustekijöiden todentamiseksi.