Terveyshyötymallin implementointi perusterveydenhuoltoon- kirjallisuuskatsaus
Hippeläinen, Tiina (2016)
Hippeläinen, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619269
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata Terveyshyötymallin implementointia perusterveydenhuoltoon. Tuloksia voidaan hyödyntää harkittaessa Terveyshyötymallin implementointia perusterveydenhuoltoon, kuten esimerkiksi terveysasemille. Lähtökohtaisesti terveydenhuollon asiakkaalle on tavoitteena taata asiakaslähtöinen, laadukas hyvä hoito toimivassa ja tehokkaassa perusterveydenhuollon yksikössä jo olemassa olevilla resursseilla.
Tässä opinnäytetyössä on haettu tietoa seuraavista tietokannoista: Medic, Cinahl ja Pubmed. Hakuvuodet on rajattu vuosille 1995 -2016, jotta saatiin mukaan Terveyshyötymallin (CCM) kehittämiseen liittyviä ensimmäisiä ja alkuperäisiä tutkimusjulkaisuja. Hakutulokseksi saatiin N=332 artikkelia. Aineisto muodostui 14 kansainvälisestä tutkimusjulkaisusta, jotka valittiin ennalta määrättyjen kriteerien perusteella. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin menetelmällä.
Terveyshyötymallin implementoinnin edellytyksinä korostuvat terveydenhuollon organisaatiossa yhdessä suunniteltu ja muotoiltu argumentointi muutostarpeelle. Tämä edellyttää vahvaa muutosjohtajuutta. Hyvä tiimityö ja vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä hoitoprosessin parantamisessa. Potilas tarvitsee hyvää omahoidon tukea ja kattavaa palveluvalikoimaa perusterveydenhuollossa. Tärkeimmät vaikutukset ovat potilaan tieto-taidon lisääminen, omahoitotaidot, hoitoon sitouttaminen ja aktivoiminen. Terveyshyötymallin käyttöönotto lisää potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä.
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste 2012- 2015) yksi osa oli Toimiva terveyskeskus – toimenpideohjelma ja Pitkäaikaissairauksien Terveyshyötymallin käyttöönotto terveyskeskuksissa. Terveyshyötymallin käyttöönotosta Suomessa on lyhyt aika, eikä suomalaista tutkimusta ole vielä olemassa sen vaikutuksista terveydenhuollon tuloksiin ja tuottamaan terveyshyötyyn väestössä. Tulevaisuudessa Terveyshyötymallin implementaation vaikutuksista suomalaisessa terveydenhuollossa tulisi tehdä tutkimusta.
Tässä opinnäytetyössä on haettu tietoa seuraavista tietokannoista: Medic, Cinahl ja Pubmed. Hakuvuodet on rajattu vuosille 1995 -2016, jotta saatiin mukaan Terveyshyötymallin (CCM) kehittämiseen liittyviä ensimmäisiä ja alkuperäisiä tutkimusjulkaisuja. Hakutulokseksi saatiin N=332 artikkelia. Aineisto muodostui 14 kansainvälisestä tutkimusjulkaisusta, jotka valittiin ennalta määrättyjen kriteerien perusteella. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin menetelmällä.
Terveyshyötymallin implementoinnin edellytyksinä korostuvat terveydenhuollon organisaatiossa yhdessä suunniteltu ja muotoiltu argumentointi muutostarpeelle. Tämä edellyttää vahvaa muutosjohtajuutta. Hyvä tiimityö ja vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä hoitoprosessin parantamisessa. Potilas tarvitsee hyvää omahoidon tukea ja kattavaa palveluvalikoimaa perusterveydenhuollossa. Tärkeimmät vaikutukset ovat potilaan tieto-taidon lisääminen, omahoitotaidot, hoitoon sitouttaminen ja aktivoiminen. Terveyshyötymallin käyttöönotto lisää potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä.
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste 2012- 2015) yksi osa oli Toimiva terveyskeskus – toimenpideohjelma ja Pitkäaikaissairauksien Terveyshyötymallin käyttöönotto terveyskeskuksissa. Terveyshyötymallin käyttöönotosta Suomessa on lyhyt aika, eikä suomalaista tutkimusta ole vielä olemassa sen vaikutuksista terveydenhuollon tuloksiin ja tuottamaan terveyshyötyyn väestössä. Tulevaisuudessa Terveyshyötymallin implementaation vaikutuksista suomalaisessa terveydenhuollossa tulisi tehdä tutkimusta.