Miten jaksat esimies? : Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa työskentelevien esimiesten kokemuksia työhyvinvoinnistaan
Koivisto, Anna-Maija (2016)
Koivisto, Anna-Maija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418985
Tiivistelmä
Työhyvinvointiin kiinnitetään tällä hetkellä paljon huomiota. Työurien pidetessä työntekijöiden työssä jaksaminen korostuu. Esimiesten yhtenä tehtävänä on huolehtia työhyvinvoinnin organisoimisesta työyksiköissä. Esimiesten kokemuksia työhyvinvoinnistaan ei ole aiemmin tutkittu Tampereen kaupungin Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, johon tämän opinnäyteyön tein.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden esimiehet toimivat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tarjoavien yksiköiden johtajina ja lähiesimiehinä. Asiakaskunta muodostuu erilaista apua tarvitsevista perheistä. Toimintaympäristönä on esimerkiksi asiakkaan koti, toimisto tai lastensuojelulaitos. Hyvän asiakastyön toteutuminen edellyttää työntekijöitä, jotka kohtaavat asiakkaat arvostavasti tilanteesta riippumatta. Jotta esimies voi tukea työntekijöitään, tulee esimiehellä olla riittävästi voimavaroja ja keinoja eteen tulevien tilanteiden läpikäymiseen. Esimiesten työhyvinvoinnilla on merkitystä työyhteisön toiminnan kannalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata lastensuojelussa työskentelevien esimiesten kokemuksia työhyvinvoinnistaan sekä niitä asioita, joista esimiesten työhyvinvointi koostuu. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyöhön osallistui 11 esimiestä, joista kuusi toimi lähiesimiehenä ja viisi keskijohdon esimiestehtävissä. Tutkimukseen osallistuneet kirjoittivat vapaamuotoisesti omaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Saadut vastaukset analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysin avulla.
Tutkimuksen pääkategorioiksi muodostuivat 1.) Esimies yksilönä 2.) Esimies osana työyhteisöä, 3.) Esimiesten kokemukset työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista sekä 4.) Esimiesten tukiverkosto. Esimiehet kokivat työnsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Lähi- ja keskijohdon esimiesten kokemukset työhyvinvoinnistaan olivat samansuuntaiset. Eroavaisuuksia ilmeni koettuun oman esimiehen tukeen ja toimintaan sekä asiakastyön tekemiseen liittyen. Työhyvinvoinnissa ilmenneet muutokset näyttäytyivät fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten unettomuutena ja ärtyneisyytenä. Kollegoilta saadun vertaistuen ohella työnohjaus koettiin tärkeäksi oman työssä jaksamisen kannalta.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia työhyvinvoinnin kokemuksia esimiehen sukupuoleen, ikään sekä työkokemukseen peilaten, joita tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu. Myös tuleva SOTE-uudistus tuo haasteita esimiesten työhön ja olisikin mielenkiintoista tutkia, onko sillä ollut vaikutusta esimiesten työhyvinvoinnille.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden esimiehet toimivat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tarjoavien yksiköiden johtajina ja lähiesimiehinä. Asiakaskunta muodostuu erilaista apua tarvitsevista perheistä. Toimintaympäristönä on esimerkiksi asiakkaan koti, toimisto tai lastensuojelulaitos. Hyvän asiakastyön toteutuminen edellyttää työntekijöitä, jotka kohtaavat asiakkaat arvostavasti tilanteesta riippumatta. Jotta esimies voi tukea työntekijöitään, tulee esimiehellä olla riittävästi voimavaroja ja keinoja eteen tulevien tilanteiden läpikäymiseen. Esimiesten työhyvinvoinnilla on merkitystä työyhteisön toiminnan kannalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata lastensuojelussa työskentelevien esimiesten kokemuksia työhyvinvoinnistaan sekä niitä asioita, joista esimiesten työhyvinvointi koostuu. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyöhön osallistui 11 esimiestä, joista kuusi toimi lähiesimiehenä ja viisi keskijohdon esimiestehtävissä. Tutkimukseen osallistuneet kirjoittivat vapaamuotoisesti omaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Saadut vastaukset analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysin avulla.
Tutkimuksen pääkategorioiksi muodostuivat 1.) Esimies yksilönä 2.) Esimies osana työyhteisöä, 3.) Esimiesten kokemukset työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista sekä 4.) Esimiesten tukiverkosto. Esimiehet kokivat työnsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Lähi- ja keskijohdon esimiesten kokemukset työhyvinvoinnistaan olivat samansuuntaiset. Eroavaisuuksia ilmeni koettuun oman esimiehen tukeen ja toimintaan sekä asiakastyön tekemiseen liittyen. Työhyvinvoinnissa ilmenneet muutokset näyttäytyivät fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten unettomuutena ja ärtyneisyytenä. Kollegoilta saadun vertaistuen ohella työnohjaus koettiin tärkeäksi oman työssä jaksamisen kannalta.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia työhyvinvoinnin kokemuksia esimiehen sukupuoleen, ikään sekä työkokemukseen peilaten, joita tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu. Myös tuleva SOTE-uudistus tuo haasteita esimiesten työhön ja olisikin mielenkiintoista tutkia, onko sillä ollut vaikutusta esimiesten työhyvinvoinnille.