Videopuhelut nuorisopsykiatriassa : Käyttäjäkokemuksia videopuhelupilotista
Glumerus, Pirita (2016)
Glumerus, Pirita
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519200
Tiivistelmä
Lohjan sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian vastuualueen toiminnan kehittämiseen kuuluu vahvasti avohoitopainotteisuuden lisääminen HUS:n strategisten linjausten mukaisesti. Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon turvaudutaan enää vain välttämättömissä tapauksissa. Lohjan sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian avohoidon yksikössä toteutettiin videopuhelupilotti avohoidon kehittämisen tarpeen pohjalta touko- ja kesäkuun 2016 aikana. Videopuhelupalvelun tavoitteena oli tarjota laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa hoitoa nuorten parissa, joilla oli intensiivisen hoidon ja tuen tarve sekä pitkä välimatka poliklinikoiden ja kodin välillä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa videopuhelupalvelun käyttömahdollisuuksista nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä käyttäjien eli nuorten ja sairaanhoitajien näkökulmasta palvelun jatkokehittämistä varten. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata käyttäjien käyttökokemuksia videopuhelupalvelusta. Tutkimuskysymykset olivat 1. Miten käyttäjät kokevat videopuhelut nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä? 2. Millaisia näkemyksiä käyttäjillä on videopuhelun jatkokehitystä ajatellen? Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin induktiivisen päättelyn avulla sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan käyttäjät kokivat videopuheluvälitteisen hoidon tuovan lisää hoitomenetelmiä ja –mahdollisuuksia nuorisopsykiatrisiin hoitoprosesseihin. Tuloksissa ilmeni kokemus siitä, että videopuhelun avulla pystyttiin tiivistämään hoitoa, vastaamaan pitkien välimatkojen tuomiin haasteisiin sekä nopeuttamaan avun saantia. Yleisesti videopuhelukontakti koettiin luontevana. Osa tutkimukseen osallistuneista kuvaa, ettei videopuhelun välityksellä saanut tuen ja aidon läsnäolon tunnetta. Osa taas koki, että pystyi videopuhelun välityksellä puhumaan asioista, joista ei välttämättä perinteisellä vastaanotolla pystyisi puhua. Videopuheluvälitteisen hoidon koettiin asettuvan hyvin perinteisen vastaanoton ja hoitopuhelun väliin. Sen ei koettu ylettyvän perinteisen vastaanoton tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Suurimpana haasteena koettiin mobiiliyhteyden heikkous. Videopuhelupilotissa käytettävän laitteen mobiiliyhteys aiheutti kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kohdalla ongelmia. Tutkimuksessa yhtenä suurena jatkokehitysehdotuksena tuli Internet-yhteyden kehittäminen. Jatkokehitysehdotuksena tuli myös videopuheluohjelman käyttö jatkossa oman laitteen kautta joko mobiiliapplikaationa tai linkin välityksellä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa videopuhelupalvelun käyttömahdollisuuksista nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä käyttäjien eli nuorten ja sairaanhoitajien näkökulmasta palvelun jatkokehittämistä varten. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata käyttäjien käyttökokemuksia videopuhelupalvelusta. Tutkimuskysymykset olivat 1. Miten käyttäjät kokevat videopuhelut nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä? 2. Millaisia näkemyksiä käyttäjillä on videopuhelun jatkokehitystä ajatellen? Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin induktiivisen päättelyn avulla sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan käyttäjät kokivat videopuheluvälitteisen hoidon tuovan lisää hoitomenetelmiä ja –mahdollisuuksia nuorisopsykiatrisiin hoitoprosesseihin. Tuloksissa ilmeni kokemus siitä, että videopuhelun avulla pystyttiin tiivistämään hoitoa, vastaamaan pitkien välimatkojen tuomiin haasteisiin sekä nopeuttamaan avun saantia. Yleisesti videopuhelukontakti koettiin luontevana. Osa tutkimukseen osallistuneista kuvaa, ettei videopuhelun välityksellä saanut tuen ja aidon läsnäolon tunnetta. Osa taas koki, että pystyi videopuhelun välityksellä puhumaan asioista, joista ei välttämättä perinteisellä vastaanotolla pystyisi puhua. Videopuheluvälitteisen hoidon koettiin asettuvan hyvin perinteisen vastaanoton ja hoitopuhelun väliin. Sen ei koettu ylettyvän perinteisen vastaanoton tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Suurimpana haasteena koettiin mobiiliyhteyden heikkous. Videopuhelupilotissa käytettävän laitteen mobiiliyhteys aiheutti kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kohdalla ongelmia. Tutkimuksessa yhtenä suurena jatkokehitysehdotuksena tuli Internet-yhteyden kehittäminen. Jatkokehitysehdotuksena tuli myös videopuheluohjelman käyttö jatkossa oman laitteen kautta joko mobiiliapplikaationa tai linkin välityksellä.