Perhepäivä vanhemmuuden tukemisen keinona lastensuojelun sijaishuollossa
Kari, Kirsi; Kasurinen, Jenni; Keskitalo, Hanna (2016)
Kari, Kirsi
Kasurinen, Jenni
Keskitalo, Hanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619291
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen toimeksiantajana toimi eräs lastensuojelun sijaishuollon yksikkö. Kehittämishankkeen välittömänä tavoitteena on kehittää perhepäivätoimintaa toimija- ja käyttäjälähtöisesti kiinteässä yhteistyössä yksikön henkilökunnan sekä vanhempien kanssa. Kehitystavoitteena on sijaishuollon yksikön perhetyön kehittäminen sekä perhepäivätoiminnan vakiintuminen osaksi sijaishuollon yksikön työntekijöiden säännöllistä työskentelyä. Pitkän aikavälin tavoitteena on henkilökunnan ja vanhempien välisten vuorovaikutussuhteiden kehittyminen ja yhteistyön lujittuminen.
Kehittämishankkeen tietoperustassa käsitellään vanhempien osallisuutta. Tietoperustan tarkoituksena on tuoda ilmi perhetyön merkitystä sijaishuollon tavoitteen, lasten kuntoutumisen onnistumisessa. Tietoperustassa tarkastellaan sitä, miten sijaishuollon ammattilaiset voivat tukea vanhempien osallisuutta huomioiden vanhempien osallisuutta haastavat tekijät.
Kehittämishanke toteutettiin toimija- ja käyttäjälähtöisesti, ottaen sijaishuollon työntekijät sekä sijaishuollon yksikköön sijoitettujen lasten vanhemmat mukaan perhepäivätoiminnan kehittämiseen sekä sen arviointiin. Perhepäiviä järjestettiin kaksi kesän 2016 aikana. Perhepäiviin kutsuttiin kaksi sijaishuollon yksikköön sijoitettua lasta, heidän perheensä sekä sijaishuollon yksikön työntekijä. Molemmat perhepäivät tarjosivat osallistujille mielekästä toimintaa sekä mahdollisuuden osallistujien väliseen avoimeen keskusteluun. Ennen ensimmäistä perhepäivää vanhemmilta sekä yksikön työntekijöiltä pyydettiin toiveita ensimmäiseen perhepäivään. Ensimmäisen perhepäivän jälkeen osallistujilta pyydettiin palautetta, jonka pohjalta suunniteltiin toisen perhepäivän sisältö. Toisen perhepäivän jälkeen vanhempia ja työntekijää pyydettiin arvioimaan kehittämishankkeen aikana järjestettyä perhepäivätoimintaa sekä heidän osallisuuttaan toiminnan kehittämisessä. Palaute sekä arviointi kerättiin vanhemmilta teemahaastatteluiden avulla perhepäivien yhteydessä. Työntekijä vastasi kirjallisiin kyselyihin molempien perhepäivien jälkeen.
Kehittämishankkeen arvioinnissa ilmeni, että vanhemmat ja työntekijä olivat mielestään olleet osallisena perhepäivien tavoitteiden asettamisessa sekä toiminnan suunnittelussa. Palautteiden mukaan perhepäivätoiminta nähtiin vanhempien ja työntekijöiden välistä yhteistyötä kehittävänä sekä luottamusta lisäävänä perhetyön keinona. Perhepäivien järjestämistä on jatkettu kehittämishankkeen päätyttyä. Yksi kehittämishankkeen jatkokehittämismahdollisuus on tarkastella perhepäiviä lasten näkökulmasta. Kehittämishanke rajattiin tietoisesti koskemaan vain vanhempien sekä työntekijöiden näkökulmaa.
Kehittämishankkeen tietoperustassa käsitellään vanhempien osallisuutta. Tietoperustan tarkoituksena on tuoda ilmi perhetyön merkitystä sijaishuollon tavoitteen, lasten kuntoutumisen onnistumisessa. Tietoperustassa tarkastellaan sitä, miten sijaishuollon ammattilaiset voivat tukea vanhempien osallisuutta huomioiden vanhempien osallisuutta haastavat tekijät.
Kehittämishanke toteutettiin toimija- ja käyttäjälähtöisesti, ottaen sijaishuollon työntekijät sekä sijaishuollon yksikköön sijoitettujen lasten vanhemmat mukaan perhepäivätoiminnan kehittämiseen sekä sen arviointiin. Perhepäiviä järjestettiin kaksi kesän 2016 aikana. Perhepäiviin kutsuttiin kaksi sijaishuollon yksikköön sijoitettua lasta, heidän perheensä sekä sijaishuollon yksikön työntekijä. Molemmat perhepäivät tarjosivat osallistujille mielekästä toimintaa sekä mahdollisuuden osallistujien väliseen avoimeen keskusteluun. Ennen ensimmäistä perhepäivää vanhemmilta sekä yksikön työntekijöiltä pyydettiin toiveita ensimmäiseen perhepäivään. Ensimmäisen perhepäivän jälkeen osallistujilta pyydettiin palautetta, jonka pohjalta suunniteltiin toisen perhepäivän sisältö. Toisen perhepäivän jälkeen vanhempia ja työntekijää pyydettiin arvioimaan kehittämishankkeen aikana järjestettyä perhepäivätoimintaa sekä heidän osallisuuttaan toiminnan kehittämisessä. Palaute sekä arviointi kerättiin vanhemmilta teemahaastatteluiden avulla perhepäivien yhteydessä. Työntekijä vastasi kirjallisiin kyselyihin molempien perhepäivien jälkeen.
Kehittämishankkeen arvioinnissa ilmeni, että vanhemmat ja työntekijä olivat mielestään olleet osallisena perhepäivien tavoitteiden asettamisessa sekä toiminnan suunnittelussa. Palautteiden mukaan perhepäivätoiminta nähtiin vanhempien ja työntekijöiden välistä yhteistyötä kehittävänä sekä luottamusta lisäävänä perhetyön keinona. Perhepäivien järjestämistä on jatkettu kehittämishankkeen päätyttyä. Yksi kehittämishankkeen jatkokehittämismahdollisuus on tarkastella perhepäiviä lasten näkökulmasta. Kehittämishanke rajattiin tietoisesti koskemaan vain vanhempien sekä työntekijöiden näkökulmaa.