HYVÄN HALLINNON TOTEUTTAMINEN VIRKAMIEHEN VIRKAVELVOLLISUUTENA
Summala, Elli (2016)
Summala, Elli
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719451
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdytään virkamiehen näkökulmasta hallintolain(434/2003) mukaiseen hyvään hallintoon. Työssä käsitellään hallintomenettelyä, virkamiehen virkavelvollisuuksia sekä hyvän hallinnon osa-alueita lainopillisena tutkimuksena. Oikeustapausten kautta aiheita pyritään konkretisoimaan.
Hallintolaki ohjaa yleislakina julkista valtaa käyttävien toimintaa. Hallintomenettelyyn liittyvät säädökset määrittävät hallintoasian käsittelyn etenemistä. Valtion virkamieslaki ohjaa virkamiesten toimintaa, rikoslaissa taas on säännelty virkarikoksista. Virkamiehen tulee hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
Oikeusperiaatteet yhdenvertaisuudesta, tarkoitussidonnaisuudesta, puolueettomuudesta, suhteellisuudesta sekä luottamuksensuojasta ohjaavat ratkaisujen lainmukaisuutta. Muut hyvän hallinnon osa-alueet, eli palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvonta, hyvän kielenkäytön vaatimus sekä viranomaisten välinen yhteistyö ohjaavat hallintotoiminnan laatua. Viranomaisten välinen yhteistyö on kuitenkin rajattu tämän työn ulkopuolelle.
Hyvän hallinnon tulee näkyä läpi kaiken viranomaistoiminnan. Yhteiskunnan muuttuessa myös käsitys hyvästä hallinnosta voi muuttua. Sähköisen hallinnon lisääntyminen asettaa osaltaan haasteita hyvälle hallinnolle, mutta luo myös mahdollisuuksia hallinnon laadun parantamiseen.
Hallintolaki ohjaa yleislakina julkista valtaa käyttävien toimintaa. Hallintomenettelyyn liittyvät säädökset määrittävät hallintoasian käsittelyn etenemistä. Valtion virkamieslaki ohjaa virkamiesten toimintaa, rikoslaissa taas on säännelty virkarikoksista. Virkamiehen tulee hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
Oikeusperiaatteet yhdenvertaisuudesta, tarkoitussidonnaisuudesta, puolueettomuudesta, suhteellisuudesta sekä luottamuksensuojasta ohjaavat ratkaisujen lainmukaisuutta. Muut hyvän hallinnon osa-alueet, eli palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvonta, hyvän kielenkäytön vaatimus sekä viranomaisten välinen yhteistyö ohjaavat hallintotoiminnan laatua. Viranomaisten välinen yhteistyö on kuitenkin rajattu tämän työn ulkopuolelle.
Hyvän hallinnon tulee näkyä läpi kaiken viranomaistoiminnan. Yhteiskunnan muuttuessa myös käsitys hyvästä hallinnosta voi muuttua. Sähköisen hallinnon lisääntyminen asettaa osaltaan haasteita hyvälle hallinnolle, mutta luo myös mahdollisuuksia hallinnon laadun parantamiseen.