Kadonneen valkoisen naisen syndrooma Ilta-Sanomien ja MTV:n verkkouutisissa
Kivistö, Aino (2016)
Kivistö, Aino
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719439
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan uutisanalyysin avulla, toteutuuko niin kutsuttu kadonneen valkoisen naisen syndrooma Ilta-Sanomien ja MTV:n kadonneita henkilöitä käsittelevässä verkkouutisoinnissa. Opinnäytetyössä kadonneen valkoisen naisen syndrooma määritellään ilmiöksi, jossa media korostuneesti huomioi katoamistapaukset, joissa uhri on vaaleaihoinen, nuori naishenkilö. Lisäksi analyysin apuna käytetään ideaalin uhrin käsitettä ja neito pulassa -myyttiä.
Analyysiaineisto on kerätty Ilta-Sanomien ja MTV:n verkkosivuilla 1.1.-31.12.2015 julkaistuista uutisjutuista ja aineistoa on analysoitu sekä kvantitatiivisen että deskriptiivisen analyysin menetelmin. Aineisto työhön on kerätty toukokuussa 2016 ja opinnäytetyön analyysi- ja kirjoitusprosessi on toteutettu pääosin elokuun ja lokakuun 2016 välisenä aikana.
Kvantitatiivisessa analyysissä aineiston jutut on laskettu määrällisesti ja juttumääriä on verrattu kadonneista henkilöistä jutuissa annettuihin tietoihin kuten ikään ja sukupuoleen. Deskriptiivisessä analyysiosuudessa aineiston uutistekstejä on tarkasteltu kielellisten valintojen kautta tutkien esimerkiksi, minkälaisin sanavalinnoin kadonneiden ulkonäköä ja luonnetta kuvaillaan sekä toimittajien kirjoittamissa osuuksissa että kadonneiden henkilöiden lähipiirin haastatteluosuuksissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valkoisen naisen syndrooma ilmiönä esiintyy aineiston jutuissa ainakin kvantitatiivisen analyysiosuuden perusteella. Median kiinnostus kadonneita naisia kohtaan vaikuttaisi olevan hieman suurempi kuin jos kyseessä on kadonnut mies, vaikka molemmista sukupuolista tehdäänkin uutisia. Tekstianalyyttisellä tasolla syndrooman ilmeneminen ei puolestaan toteutunut, eivätkä kadonneisiin liittyvät kuvailut olleet sukupuolisidonnaisia.
Vaikka kadonneen valkoisen naisen syndrooma on tutkimuksen perusteella ilmiönä varsin todellinen, ei voida katsoa, että ilmiön yleisyyttä ja olemassaoloa suomalaisessa mediassa voi täydellä varmuudella soveltaa tämän opinnäytetyön avulla, sillä analyysiaineiston koko oli melko suppea.
Opinnäytetyön aihetta, kadonneen valkoisen naisen syndroomaa sekä sen esiintymistä uutisteksteissä, ei ole tutkittu Suomessa kovinkaan laajalti, joten opinnäytetyö tarjoaa myös runsaasti aihetta jatkotutkimukselle.
Analyysiaineisto on kerätty Ilta-Sanomien ja MTV:n verkkosivuilla 1.1.-31.12.2015 julkaistuista uutisjutuista ja aineistoa on analysoitu sekä kvantitatiivisen että deskriptiivisen analyysin menetelmin. Aineisto työhön on kerätty toukokuussa 2016 ja opinnäytetyön analyysi- ja kirjoitusprosessi on toteutettu pääosin elokuun ja lokakuun 2016 välisenä aikana.
Kvantitatiivisessa analyysissä aineiston jutut on laskettu määrällisesti ja juttumääriä on verrattu kadonneista henkilöistä jutuissa annettuihin tietoihin kuten ikään ja sukupuoleen. Deskriptiivisessä analyysiosuudessa aineiston uutistekstejä on tarkasteltu kielellisten valintojen kautta tutkien esimerkiksi, minkälaisin sanavalinnoin kadonneiden ulkonäköä ja luonnetta kuvaillaan sekä toimittajien kirjoittamissa osuuksissa että kadonneiden henkilöiden lähipiirin haastatteluosuuksissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valkoisen naisen syndrooma ilmiönä esiintyy aineiston jutuissa ainakin kvantitatiivisen analyysiosuuden perusteella. Median kiinnostus kadonneita naisia kohtaan vaikuttaisi olevan hieman suurempi kuin jos kyseessä on kadonnut mies, vaikka molemmista sukupuolista tehdäänkin uutisia. Tekstianalyyttisellä tasolla syndrooman ilmeneminen ei puolestaan toteutunut, eivätkä kadonneisiin liittyvät kuvailut olleet sukupuolisidonnaisia.
Vaikka kadonneen valkoisen naisen syndrooma on tutkimuksen perusteella ilmiönä varsin todellinen, ei voida katsoa, että ilmiön yleisyyttä ja olemassaoloa suomalaisessa mediassa voi täydellä varmuudella soveltaa tämän opinnäytetyön avulla, sillä analyysiaineiston koko oli melko suppea.
Opinnäytetyön aihetta, kadonneen valkoisen naisen syndroomaa sekä sen esiintymistä uutisteksteissä, ei ole tutkittu Suomessa kovinkaan laajalti, joten opinnäytetyö tarjoaa myös runsaasti aihetta jatkotutkimukselle.