VÄHEMMISTÖRAPORTTI : Keski-Porin seurakunnan yli 18-vuotiaiden poikien motivaatiotekijät isostoiminnassa
Jokiperä, Tiina (2016)
Jokiperä, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519033
Tiivistelmä
Jokiperä Tiina. Vähemmistöraportti. Keski-Porin seurakunnan yli 18-vuotiaiden poikien motivaatiotekijät isostoiminnassa. Helsinki, syksy 2016, 79 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia ja kristillinen kasvatus, Sosionomi (YAMK)
Rippikoulu tavoittaa Suomessa tytöt ja pojat tasapuolisesti, mutta rippikoulun jälkeen poikien lukumäärä seurakuntatoiminnassa laskee nopeasti. Jo isosista kaksi kolmasosaa on tyttöjä. Seurakunnan työntekijöistä noin kolme neljäsosaa on naisia. Nuoret miehet ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Seurakunnassa aktiivisesti toimivat nuoret miehet kuuluvat kirkon vähemmistöryhmään.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia täysi-ikäisten, yli kolme vuotta aktiivisesti Keski-Porin seurakunnassa toimineiden poikien motivaatiotekijöitä isostoiminnassa mukana olemiselle. Tavoite oli myös tuottaa tietoa siitä, miten seurakuntatoimintaa voisi kehittää poikien mielestä kiinnostavammaksi ja siten lisätä poikien määrää seurakunnassa.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla yhdeksää 18–22-vuotiasta poikaa helmi-kesäkuussa 2016 joko suullisesti tai kirjallisesti. Viisi poikaa valitsi suullisen ja neljä poikaa kirjallisen haastattelun. Aineisto analysoitiin arvostavan haastattelumenetelmän neljän pääteeman pohjalta. Teemat ovat havaitseminen, unelmointi, suunnittelu ja suuntaaminen.
Tärkeimpänä tutkimustuloksena esille tuli kavereiden vahva merkitys. Haastateltavien mielestä toimintaan oli helppo tulla mukaan, jos mukana oli muitakin poikia. Pelkkään tyttöryhmään ei kukaan pojista halunnut osallistua. Vastakkaisen sukupuolen osallistuminen toimintaan ei näyttäytynyt poikia motivoivana tekijänä. Kavereiden lisäksi poikien toimintaan osallistumisen toinen päämotiivi oli vastuun saaminen toiminnasta. Nämä kaksi pääteemaa yhdistyivät leiritoiminnassa.
Kukaan vastaajista ei ollut harkinnut kirkosta eroamista. Vaikka hengellisyys ei osoittautunut erityisen vahvaksi motivaatiotekijäksi, suuri osa vastaajista harkitsee seurakuntaa tulevaisuuden työpaikkana. Muutettaessa toiselle paikkakunnalle toivottiin uudelta seurakunnalta aktiivista kutsua mukaan seurakunnan toimintaan.
Asiasanat: pojat, nuoret, nuoret miehet, nuoret aikuiset, rippikoulu, isostoiminta, seurakuntatoiminta, motivaatio, arvostava haastattelu
Rippikoulu tavoittaa Suomessa tytöt ja pojat tasapuolisesti, mutta rippikoulun jälkeen poikien lukumäärä seurakuntatoiminnassa laskee nopeasti. Jo isosista kaksi kolmasosaa on tyttöjä. Seurakunnan työntekijöistä noin kolme neljäsosaa on naisia. Nuoret miehet ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Seurakunnassa aktiivisesti toimivat nuoret miehet kuuluvat kirkon vähemmistöryhmään.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia täysi-ikäisten, yli kolme vuotta aktiivisesti Keski-Porin seurakunnassa toimineiden poikien motivaatiotekijöitä isostoiminnassa mukana olemiselle. Tavoite oli myös tuottaa tietoa siitä, miten seurakuntatoimintaa voisi kehittää poikien mielestä kiinnostavammaksi ja siten lisätä poikien määrää seurakunnassa.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla yhdeksää 18–22-vuotiasta poikaa helmi-kesäkuussa 2016 joko suullisesti tai kirjallisesti. Viisi poikaa valitsi suullisen ja neljä poikaa kirjallisen haastattelun. Aineisto analysoitiin arvostavan haastattelumenetelmän neljän pääteeman pohjalta. Teemat ovat havaitseminen, unelmointi, suunnittelu ja suuntaaminen.
Tärkeimpänä tutkimustuloksena esille tuli kavereiden vahva merkitys. Haastateltavien mielestä toimintaan oli helppo tulla mukaan, jos mukana oli muitakin poikia. Pelkkään tyttöryhmään ei kukaan pojista halunnut osallistua. Vastakkaisen sukupuolen osallistuminen toimintaan ei näyttäytynyt poikia motivoivana tekijänä. Kavereiden lisäksi poikien toimintaan osallistumisen toinen päämotiivi oli vastuun saaminen toiminnasta. Nämä kaksi pääteemaa yhdistyivät leiritoiminnassa.
Kukaan vastaajista ei ollut harkinnut kirkosta eroamista. Vaikka hengellisyys ei osoittautunut erityisen vahvaksi motivaatiotekijäksi, suuri osa vastaajista harkitsee seurakuntaa tulevaisuuden työpaikkana. Muutettaessa toiselle paikkakunnalle toivottiin uudelta seurakunnalta aktiivista kutsua mukaan seurakunnan toimintaan.
Asiasanat: pojat, nuoret, nuoret miehet, nuoret aikuiset, rippikoulu, isostoiminta, seurakuntatoiminta, motivaatio, arvostava haastattelu