Temporaalilohkon epilepsia ja sen hoito : opas kliinisen neurofysiologian hoitajille
Järvinen, Juha (2016)
Järvinen, Juha
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719443
Tiivistelmä
Epilepsialla tarkoitetaan sairautta, jossa ihminen saa epileptisiä kohtauksia ilman mitään poikkeuksellisia tekijöitä. Temporaaliepilepsia on se epilepsian muoto, joka on hyvin hoidettavissa lääkkeillä, sekä sitä saatetaan hoitaa leikkauksella. Temporaalilohkon epileptisissä kohtauksissa henkilö tuntee melkein aina ennakkotuntemuksia ja tämän jälkeen kohtaus jatkuu suurimmalla osalla tajunnanhämärtymiskohtauksena.
Temporaalilohkojen epileptiset kohtaukset ovat joko paikallisalkuisia tai sekundaarisesti yleistyviä. Temporaalilohkon epilepsiaan liittyviä löydöksiä EEG-tutkimuksessa ovat pieni tai merkittävä tausta-aktiviteetin epäsymmetria, temporaalialueen piikit, terävät tai hitaat aallot yleensä toisella puolella tai molemmilla puolilla. Näitä löydöksiä on potilailla kohtausten välissä. Temporaalilohkoepilepsian kohtaustestaus on tärkeää, koska kliiniset piirteet sekä oireet voivat vaihdella eri henkilöillä. Usein vain testauksen kautta voi olla varmuutta mahdollisesta tajunnanhämärtymisestä.
Epilepsiahoidon päätavoite on saada potilas kohtauksettomaksi. Lääkkeellinen hoito alkaa pääsääntöisesti toisen kohtauksen jälkeen. Leikkausta mietitään jokaisen potilaan kohdalla, mutta siihen ryhdytään yleensä vasta, jos lääkehoito ei poista kohtauksia ja ne vaikeuttavat huomattavasti potilaan elämää. Vagushermon stimulointihoitoa voidaan pohtia potilaille, joiden lääkkeellinen epilepsiahoito ei ole riittävän tehokasta tai kirurgisesta toimenpiteestä ei ole apua tai sitä ei ole mahdollisuus tehdä.
Opinnäytetyön aihe saatiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastolta. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa opas, joka tulee käyttöön kliinisen neurofysiologian osaston hoitajille ja jonka sisältö tukee neurofysiologian opintoja. Tavoitteena oli, että oppaan lukija saa tietoa temporaaliepilepsian oireista ja siitä, kuinka sitä voidaan lääkkeillä ja muilla menetelmillä hoitaa. Tämän opinnäytetyön avulla henkilökunta voi parantaa ammatillista osaamistaan ja asiakaspalveluaan.
Temporaalilohkojen epileptiset kohtaukset ovat joko paikallisalkuisia tai sekundaarisesti yleistyviä. Temporaalilohkon epilepsiaan liittyviä löydöksiä EEG-tutkimuksessa ovat pieni tai merkittävä tausta-aktiviteetin epäsymmetria, temporaalialueen piikit, terävät tai hitaat aallot yleensä toisella puolella tai molemmilla puolilla. Näitä löydöksiä on potilailla kohtausten välissä. Temporaalilohkoepilepsian kohtaustestaus on tärkeää, koska kliiniset piirteet sekä oireet voivat vaihdella eri henkilöillä. Usein vain testauksen kautta voi olla varmuutta mahdollisesta tajunnanhämärtymisestä.
Epilepsiahoidon päätavoite on saada potilas kohtauksettomaksi. Lääkkeellinen hoito alkaa pääsääntöisesti toisen kohtauksen jälkeen. Leikkausta mietitään jokaisen potilaan kohdalla, mutta siihen ryhdytään yleensä vasta, jos lääkehoito ei poista kohtauksia ja ne vaikeuttavat huomattavasti potilaan elämää. Vagushermon stimulointihoitoa voidaan pohtia potilaille, joiden lääkkeellinen epilepsiahoito ei ole riittävän tehokasta tai kirurgisesta toimenpiteestä ei ole apua tai sitä ei ole mahdollisuus tehdä.
Opinnäytetyön aihe saatiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastolta. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa opas, joka tulee käyttöön kliinisen neurofysiologian osaston hoitajille ja jonka sisältö tukee neurofysiologian opintoja. Tavoitteena oli, että oppaan lukija saa tietoa temporaaliepilepsian oireista ja siitä, kuinka sitä voidaan lääkkeillä ja muilla menetelmillä hoitaa. Tämän opinnäytetyön avulla henkilökunta voi parantaa ammatillista osaamistaan ja asiakaspalveluaan.