Sairaanhoitajien saattohoito-osaaminen aluesairaalatasolla
Kausamo, Katariina; Kasper, Anna-Sofia (2016)
Kausamo, Katariina
Kasper, Anna-Sofia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219949
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää, millaista osaamista sairaanhoitajat tarvitsevat kolmiportaisen saattohoitomallin keskimmäisellä tasolla. Opinnäytetyössä selvitettiin lisäksi, mitkä tekijät vaikuttavat saattohoito-osaamiseen. Saattohoitomallin keskimmäisellä tasolla toteutetaan erikoistunutta saattohoitoa alueellisin saattohoitoyksiköin ja vastataan myös saattohoidon alueellisesta konsultaatiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sairaanhoitajien saattohoito-osaamista sekä hoitotyön koulutusta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusdata kerättiin teemamuotoisten ryhmähaastattelujen avulla. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Tulokset koskien sairaanhoitajan saattohoito-osaamista jaettiin kolmeen pääluokkaan: potilaan fyysinen hoito, potilaan psyykkinen hoito sekä työskentely omaisten kanssa. Osaamiseen vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen pääluokkaan: osaamista vahvistavat tekijät sekä osaamista heikentävät tekijät. Potilaan fyysinen hoito jakautui neljään yläluokkaan: lääkehoitoon, potilaan tarkkailuun, potilaan perushoitoon sekä toimenpideosaaminen. Potilaan psyykkinen hoito sisälsi myös neljä yläluokkaa: hoitosuhde, potilaan pelon ja ahdistuksen huomioiminen, kriisityö ja hengellisten tarpeiden huomioiminen. Työskentely omaisten kanssa sisälsi kaksi yläluokkaa: omaisten tukeminen ja omaisten ohjaaminen. Osaamista vahvistavat tekijät jakautuivat viiteen yläluokkaan: sairaanhoitajaan liittyvät ominaisuudet, työnantajan tuki, sairaanhoitajan tietoperusta, toimiva työyhteisö sekä tiedon hankkiminen ja oman osaamisen kehittäminen. Osaamista heikentävät tekijät sisälsivät kaksi yläluokkaa: resurssien puute ja puutteet moniammatillisessa yhteistyössä.
Opinnäytetyömme tulokset olivat linjassa aiemman sairaanhoitajien saattohoito-osaamista koskevan tutkimuksen kanssa. Tieteellistä tutkimusta saattohoito-osaamisesta on kuitenkin vielä hyvin vähän. Suomessa saattohoidon osaamista on ainoastaan sivuttu tutkimuksissa, ja kansainvälisestikään tutkimusalue ei ole vielä kovin tunnettu. Saattohoito-osaamisen jatkotutkimus tulee olemaan maassamme vieläkin tärkeämpää, sillä väestön eliniänodotusten kasvaessa ja sairauksien hoitojen kehittyessä saattohoidon tarve tulee yhä kasvamaan. Lisätutkimus on tärkeää myös koulutuksen kehittämisen kannalta.
Tulokset koskien sairaanhoitajan saattohoito-osaamista jaettiin kolmeen pääluokkaan: potilaan fyysinen hoito, potilaan psyykkinen hoito sekä työskentely omaisten kanssa. Osaamiseen vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen pääluokkaan: osaamista vahvistavat tekijät sekä osaamista heikentävät tekijät. Potilaan fyysinen hoito jakautui neljään yläluokkaan: lääkehoitoon, potilaan tarkkailuun, potilaan perushoitoon sekä toimenpideosaaminen. Potilaan psyykkinen hoito sisälsi myös neljä yläluokkaa: hoitosuhde, potilaan pelon ja ahdistuksen huomioiminen, kriisityö ja hengellisten tarpeiden huomioiminen. Työskentely omaisten kanssa sisälsi kaksi yläluokkaa: omaisten tukeminen ja omaisten ohjaaminen. Osaamista vahvistavat tekijät jakautuivat viiteen yläluokkaan: sairaanhoitajaan liittyvät ominaisuudet, työnantajan tuki, sairaanhoitajan tietoperusta, toimiva työyhteisö sekä tiedon hankkiminen ja oman osaamisen kehittäminen. Osaamista heikentävät tekijät sisälsivät kaksi yläluokkaa: resurssien puute ja puutteet moniammatillisessa yhteistyössä.
Opinnäytetyömme tulokset olivat linjassa aiemman sairaanhoitajien saattohoito-osaamista koskevan tutkimuksen kanssa. Tieteellistä tutkimusta saattohoito-osaamisesta on kuitenkin vielä hyvin vähän. Suomessa saattohoidon osaamista on ainoastaan sivuttu tutkimuksissa, ja kansainvälisestikään tutkimusalue ei ole vielä kovin tunnettu. Saattohoito-osaamisen jatkotutkimus tulee olemaan maassamme vieläkin tärkeämpää, sillä väestön eliniänodotusten kasvaessa ja sairauksien hoitojen kehittyessä saattohoidon tarve tulee yhä kasvamaan. Lisätutkimus on tärkeää myös koulutuksen kehittämisen kannalta.