Liiketalouden ensimmäisen vuoden AMK-opiskelijoiden käsityksiä työnhakutaidoistaan
Lindell, Laura (2016)
Lindell, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121119870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121119870
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa liiketalousopiskelijoiden käsitystä omista työnhakutaidoistaan sekä sitä, miten tärkeinä he näitä taitoja pitävät työnhakuprosessin kannalta. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Turun AMK:n ensimmäisen vuoden liiketalouden päiväopiskelijoiden syksyllä aloittanut saapumisryhmä PLIITS15.
Tutkimusta varten työnhakutaidot jaettiin neljään laajempaan osa-alueeseen, joiden pohjalta tutkimusmenetelmäksi valittu kysely suunniteltiin. Tutkimuksen työnhakutaitojen osa-alueet olivat tiedonhaku, oman osaamisen esittely, kohtaaminen ja sosiaalinen media, ja kysymykset käsittelivät mm. työpaikkailmoituksia, ansioluetteloa ja hakemusta, ensivaikutelmaa sekä työhaastattelua.
Tutkimus tehtiin paperisena kyselylomakkeena, ja kysymykset olivat joko suljettuja tai sekamuotoisia monivalintakysymyksiä. Kysely suoritettiin kontrolloituna kyselynä maaliskuussa 2016, ja tutkimuksen aineistoksi saatiin 121 vastauslomaketta.
Yleisellä tasolla vastauksista on todettavissa, että vastaajilla on oman käsityksensä mukaan vähintäänkin hyvät (jossain tapauksissa jopa erityisen hyvät) työnhakutaidot. Vastaavasti kyselyssä esillä olleita työnhakutaitoja pidettiin vähintäänkin tärkeinä, ja joiden aiheiden osalta erittäin tärkeinä. Erittäin tärkeiksi työnhakutaidoiksi nousivat vastausten perusteella ansioluettelon ja hakemuksen tuottaminen, ensivaikutelman luominen sekä työhaastattelu.
Sosiaalista mediaa työhaun kannalta käsittelevissä kysymyksissä korostuivat Facebook ja LinkedIn hakukanavina. Merkittävää vastauksissa oli myös se, että 32% vastaajista ilmoitti etteivät käytä sosiaalista mediaa työnhaussaan, ja vastaajien nuoren ikäjakauman huomioon ottaen vastausjakaumaa voisi pitää yllättävänä. Eräs selittävä seikka saattaa olla näiden vastaajien työnhaun aktiivisuus – niistä vastaajista, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa työnhaussa, lähes 44% seuraa avoimia työpaikkoja vain muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin.
Tutkimusta varten työnhakutaidot jaettiin neljään laajempaan osa-alueeseen, joiden pohjalta tutkimusmenetelmäksi valittu kysely suunniteltiin. Tutkimuksen työnhakutaitojen osa-alueet olivat tiedonhaku, oman osaamisen esittely, kohtaaminen ja sosiaalinen media, ja kysymykset käsittelivät mm. työpaikkailmoituksia, ansioluetteloa ja hakemusta, ensivaikutelmaa sekä työhaastattelua.
Tutkimus tehtiin paperisena kyselylomakkeena, ja kysymykset olivat joko suljettuja tai sekamuotoisia monivalintakysymyksiä. Kysely suoritettiin kontrolloituna kyselynä maaliskuussa 2016, ja tutkimuksen aineistoksi saatiin 121 vastauslomaketta.
Yleisellä tasolla vastauksista on todettavissa, että vastaajilla on oman käsityksensä mukaan vähintäänkin hyvät (jossain tapauksissa jopa erityisen hyvät) työnhakutaidot. Vastaavasti kyselyssä esillä olleita työnhakutaitoja pidettiin vähintäänkin tärkeinä, ja joiden aiheiden osalta erittäin tärkeinä. Erittäin tärkeiksi työnhakutaidoiksi nousivat vastausten perusteella ansioluettelon ja hakemuksen tuottaminen, ensivaikutelman luominen sekä työhaastattelu.
Sosiaalista mediaa työhaun kannalta käsittelevissä kysymyksissä korostuivat Facebook ja LinkedIn hakukanavina. Merkittävää vastauksissa oli myös se, että 32% vastaajista ilmoitti etteivät käytä sosiaalista mediaa työnhaussaan, ja vastaajien nuoren ikäjakauman huomioon ottaen vastausjakaumaa voisi pitää yllättävänä. Eräs selittävä seikka saattaa olla näiden vastaajien työnhaun aktiivisuus – niistä vastaajista, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa työnhaussa, lähes 44% seuraa avoimia työpaikkoja vain muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin.