Röntgenhoitaja potilaan röntgentutkimuksen oikeutuksen arvioijana : "...me halutaan tehdä oikein ja hyvin."
Suominen, Tiina (2016)
Suominen, Tiina
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121119840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121119840
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla röntgentutkimuksen oikeutuksen arviointia osana kliinistä radiografiaa. Opinnäytetyössä selvitetään röntgenhoitajien käsityksiä oikeutuksen arvioinnista, sekä sen edellyttämästä osaamisesta. Röntgentutkimus on oikeutettu, kun siitä on enemmän hyötyä, kuin haittaa. Röntgentutkimuksen oikeutuksesta vastaa ensisijaisesti potilasta hoitava lääkäri ja toissijaisesti radiologi. Röntgenhoitajalla ei ole toistaiseksi juridista vastuuta oikeutuksesta. EU:n uusi säteilydirektiivi on uudistunut ja sitä vastaava lainsäädäntö toimeenpannaan Suomessa 6.2.2018 mennessä. Lausunnolla olevassa lakiesityksessä on esi-tetty, että röntgentutkimuksen oikeutusarviointi tulisi koskemaan myös röntgenhoitajia.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kokenutta röntgenhoitajaa, jotka työsken-televät perusterveydenhuoltoa vastaavassa organisaatiossa. Kukin haastattelu kesti 30-40 minuuttia ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella oikeutuksen arviointi on osa röntgenhoitajan päätöksenteko-prosessia ja röntgentutkimuksen oikeutusarvionti kuuluu jo nyt osana röntgenhoitajan työteh-täviin. Ilmenneitä ongelmia ovat puutteelliset esitiedot, väärin kohdennettu tutkimuspyyntö ja turhat tutkimukset. Röntgenhoitajat kokevat tarpeelliseksi oikeutusarvioinnin kehittämisen osana työtään, mutta vastuun laajentuminen edellyttää koulutusta. Oikeutuksen arviointi toteutuu itse-näisesti lähetteen, mahdollisesti potilaan haastattelun ja havainnoinnin perusteella. Rajattu rönt-gentutkimuksen oikeutusarviointi -velvollisuus on potilaan etu ja oikeus.
Ongelmat röntgentutkimuksen oikeutuksessa kuormittavat röntgenhoitajia ja lisäävät heidän työ-määräänsä ja aiheuttavat ristiriitoja työyhteisössä. Lähetteisiin liittyvät ongelmat lisäävät rönt-genhoitajan työtä, jonka takia he joutuvat tekemään lisäselvityksiä, potilaille saatetaan tehdä tur-hia röntgentutkimuksia tai röntgenhoitaja joutuu kiireen takia tekemään röntgentutkimuksen, joka on kyseenalainen ja täten toimimaan ammattietiikkansa vastaisesti. Selkeyttämällä oikeutuksen vastuita, pystytään kehittämään potilaan hoitoa ja palvelua, sekä vaikuttamaan röntgenhoitajien työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kokenutta röntgenhoitajaa, jotka työsken-televät perusterveydenhuoltoa vastaavassa organisaatiossa. Kukin haastattelu kesti 30-40 minuuttia ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella oikeutuksen arviointi on osa röntgenhoitajan päätöksenteko-prosessia ja röntgentutkimuksen oikeutusarvionti kuuluu jo nyt osana röntgenhoitajan työteh-täviin. Ilmenneitä ongelmia ovat puutteelliset esitiedot, väärin kohdennettu tutkimuspyyntö ja turhat tutkimukset. Röntgenhoitajat kokevat tarpeelliseksi oikeutusarvioinnin kehittämisen osana työtään, mutta vastuun laajentuminen edellyttää koulutusta. Oikeutuksen arviointi toteutuu itse-näisesti lähetteen, mahdollisesti potilaan haastattelun ja havainnoinnin perusteella. Rajattu rönt-gentutkimuksen oikeutusarviointi -velvollisuus on potilaan etu ja oikeus.
Ongelmat röntgentutkimuksen oikeutuksessa kuormittavat röntgenhoitajia ja lisäävät heidän työ-määräänsä ja aiheuttavat ristiriitoja työyhteisössä. Lähetteisiin liittyvät ongelmat lisäävät rönt-genhoitajan työtä, jonka takia he joutuvat tekemään lisäselvityksiä, potilaille saatetaan tehdä tur-hia röntgentutkimuksia tai röntgenhoitaja joutuu kiireen takia tekemään röntgentutkimuksen, joka on kyseenalainen ja täten toimimaan ammattietiikkansa vastaisesti. Selkeyttämällä oikeutuksen vastuita, pystytään kehittämään potilaan hoitoa ja palvelua, sekä vaikuttamaan röntgenhoitajien työhyvinvointiin.