Nuoren jääkiekkoilijan tasapaino arvioituna kliinisten aivotärähdystestien avulla
Hantunen, Teemu; Larinmaa, Mikko; Tulonen, Mikko (2016)
Hantunen, Teemu
Larinmaa, Mikko
Tulonen, Mikko
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219923
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa terveiden nuorten jääkiekkoilijoiden toimintakyvystä ja suoriutumisesta SCAT-3 (Sports Concussion Assesment Tool -3) testistöön kuuluvissa tasapainotesteissä. Tarkoituksena oli arvioida laadullisesti urheilijan suoriutumista tasapainotesteissä.
Tutkimusjoukko koostui eräästä A-nuorten SM-tason jääkiekkojoukkueesta. Tutkimukseen osallistui 22 pelaajaa (ka. ikä 19v). Tutkimusjoukolle suoritettiin SCAT3-protokollaan kuuluvat tasapainotestit. Testisuoritukset videoitiin ja arvioitiin jälkeenpäin. Havainnoinnissa arvioitiin m- BESS (modified- Balance Error Scoring System) –testin aikaista pelaajien kehon painopisteen, lantion ja alaraajan hallintaa. Havainnointikohteet arviointiin asteikolla: heikko, tyydyttävä ja hyvä. Testi suoritettiin urheilijan seisoessa ei-dominantilla alaraajalla, pehmeällä alustalla silmät suljettuina. Tandemkävely suoritettiin SCAT-3 testiohjeistuksen mukaisesti kovalla alustalla ilman kenkiä, ja suorituksissa havainnoitiin pelaajien tapaa suorittaa testi vakioidun ohjeistuksen mukaisesti.
Tutkimuksen perusteella suurella osalla tutkimukseen osallistuneilla jääkiekkoilijoilla, jotka eivät olleet saaneet aivotärähdystä, ilmeni selviä kehonhallinnan haasteita aivotärähdyksen kliiniseen tutkimiseen käytettävissää tasapainotesteissä. Tutkimustulokset tulisi huomioida käytettäessä SCAT-3 testistön tasapaino-osiota jääkiekkoilijan aivotärähdyksen kliinisessä arvioinnissa. Lisäksi tandemkävelytestin soveltuvuutta aivotärähdyksen kliinisessä tutkimisessa tulisi tutkimuksemme perusteella arvioida kriittisesti, sillä testissä ei huomioida kävelyn laatua. Tandemkävelyn suoritustapa vaihteli terveilläkin urheilijoilla huomattavasti pelaajakohtaisesti keskivartalon, lantion ja alaraajojen hallinnasta ja liikkuvuudesta riippuen.
Tutkimusjoukko koostui eräästä A-nuorten SM-tason jääkiekkojoukkueesta. Tutkimukseen osallistui 22 pelaajaa (ka. ikä 19v). Tutkimusjoukolle suoritettiin SCAT3-protokollaan kuuluvat tasapainotestit. Testisuoritukset videoitiin ja arvioitiin jälkeenpäin. Havainnoinnissa arvioitiin m- BESS (modified- Balance Error Scoring System) –testin aikaista pelaajien kehon painopisteen, lantion ja alaraajan hallintaa. Havainnointikohteet arviointiin asteikolla: heikko, tyydyttävä ja hyvä. Testi suoritettiin urheilijan seisoessa ei-dominantilla alaraajalla, pehmeällä alustalla silmät suljettuina. Tandemkävely suoritettiin SCAT-3 testiohjeistuksen mukaisesti kovalla alustalla ilman kenkiä, ja suorituksissa havainnoitiin pelaajien tapaa suorittaa testi vakioidun ohjeistuksen mukaisesti.
Tutkimuksen perusteella suurella osalla tutkimukseen osallistuneilla jääkiekkoilijoilla, jotka eivät olleet saaneet aivotärähdystä, ilmeni selviä kehonhallinnan haasteita aivotärähdyksen kliiniseen tutkimiseen käytettävissää tasapainotesteissä. Tutkimustulokset tulisi huomioida käytettäessä SCAT-3 testistön tasapaino-osiota jääkiekkoilijan aivotärähdyksen kliinisessä arvioinnissa. Lisäksi tandemkävelytestin soveltuvuutta aivotärähdyksen kliinisessä tutkimisessa tulisi tutkimuksemme perusteella arvioida kriittisesti, sillä testissä ei huomioida kävelyn laatua. Tandemkävelyn suoritustapa vaihteli terveilläkin urheilijoilla huomattavasti pelaajakohtaisesti keskivartalon, lantion ja alaraajojen hallinnasta ja liikkuvuudesta riippuen.