Maku ja musiikki molekyyligastronomian näkökulmasta
Korhonen, Ismo (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Korhonen, Ismo
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220048
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, vaikuttaako taustalla soitettava musiikki makuaistimuksen syntyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää mahdollinen yhteys kuullun musiikin vaikutuksesta makuaistimukseen ja onko mahdollisesti maistamisen ja musiikin välillä johdonmukaisia assosisaatioita.
Tutkimusote oli kvasikokeellinen. Kokeellisen tutkimuksen perusasetelmassa mitattiin yhden käsiteltävän (musiikki)muuttujan vaikutusta toiseen muuttujaan (kaksi makua). Tutkimukseen osallistui yhteensä 168 henkilöä. Tutkimuksen kaksi osaa tehtiin Norjassa (Volda ja Trondheim) ja kaksi osaa Suomessa (Turku ja Seinäjoki). Tilastointiin käytettiin IBM SPSS V23:n tilastomatematiikan ohjelmaa ja analysointiin Khiin neliö-testillä saatua p-arvoa.
Yksittäisissä paikkakuntakohtaisissa tutkimustuloksissa ei välttämättä ollut osoitettavissa, oliko musiikilla merkitystä makuaistimuksen syntyyn. Kokonaisuutta tilastollisesti tarkasteltaessa oli osoitettavissa erittäin merkitsevä yhteys kuullun musiikin ja makuaistimuksen välillä.
Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä hotelli-, ravintola- ja cateringpalveluita kehitettäessä. Koulutuksen näkökulmasta kokeellisia toteutuksia voidaan käyttää oppilaitoksissa osana opetusta havainnollistamaan kokeellista tutkimusta ja havainnoinnin tärkeyttä suunniteltaessa palveluita hotelli-, ravintola- ja catering-alalla. Tutkimus osoitti, että musiikilla ja makuaistimuksella on yhteys. Ravitsemispalveluita tarjoavien yritysten tulisi ottaa taustamusiikin vaikutukset huomioon palveluita suunniteltaessa.
Opinnäytetyössä selvitettiin, vaikuttaako taustalla soitettava musiikki makuaistimuksen syntyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää mahdollinen yhteys kuullun musiikin vaikutuksesta makuaistimukseen ja onko mahdollisesti maistamisen ja musiikin välillä johdonmukaisia assosisaatioita.
Tutkimusote oli kvasikokeellinen. Kokeellisen tutkimuksen perusasetelmassa mitattiin yhden käsiteltävän (musiikki)muuttujan vaikutusta toiseen muuttujaan (kaksi makua). Tutkimukseen osallistui yhteensä 168 henkilöä. Tutkimuksen kaksi osaa tehtiin Norjassa (Volda ja Trondheim) ja kaksi osaa Suomessa (Turku ja Seinäjoki). Tilastointiin käytettiin IBM SPSS V23:n tilastomatematiikan ohjelmaa ja analysointiin Khiin neliö-testillä saatua p-arvoa.
Yksittäisissä paikkakuntakohtaisissa tutkimustuloksissa ei välttämättä ollut osoitettavissa, oliko musiikilla merkitystä makuaistimuksen syntyyn. Kokonaisuutta tilastollisesti tarkasteltaessa oli osoitettavissa erittäin merkitsevä yhteys kuullun musiikin ja makuaistimuksen välillä.
Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä hotelli-, ravintola- ja cateringpalveluita kehitettäessä. Koulutuksen näkökulmasta kokeellisia toteutuksia voidaan käyttää oppilaitoksissa osana opetusta havainnollistamaan kokeellista tutkimusta ja havainnoinnin tärkeyttä suunniteltaessa palveluita hotelli-, ravintola- ja catering-alalla. Tutkimus osoitti, että musiikilla ja makuaistimuksella on yhteys. Ravitsemispalveluita tarjoavien yritysten tulisi ottaa taustamusiikin vaikutukset huomioon palveluita suunniteltaessa.