Kansainväliset tiedoksiannot siviiliasioissa
Kirjonen, Elina (2016)
Kirjonen, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320236
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty työelämälähtöisesti, ja sen tavoitteena oli esitellä kansainvälisiin tiedoksiantoihin liittyviä keskeisimpiä sopimuksia ja lakeja. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esille Pirkanmaan käräjäoikeudessa käytännön työssä esiin nousevia ongelmatilanteita. Työn tarkoituksena on myös toimia oppaana henkilöille, joille kansainvälinen tiedoksiantoprosessi ei aihealueena ole tuttu.
Aihe on rajattu koskemaan ainoastaan siviiliasioita. Työssä kerrotaan yleisesti tiedoksiantoprosessista, kotimaassa käytetyistä tärkeimmistä tiedoksiantotavoista sekä ulkomaan tiedoksiannoista.
Työn tutkimusmenetelminä oli sekä lainopillinen että laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Työssä käytetään hyväksi voimassaolevaa lainsäädäntöä, kirjallisuutta, henkilöhaastatteluja sekä kirjoittajan oman työkokemuksen kautta syntynyttä tietämystä. Työn empiirisessä osassa ja henkilöhaastatteluissa tutkitaan käräjäsihteerien, käräjänotaarin ja käräjäviskaalin subjektiivisia kokemuksia kansainvälisestä tiedoksiantoprosessista. Haastatteluihin valittiin henkilöitä, joilla oli keskivertoa enemmän kokemusta kansainvälisistä tiedoksiannoista, ja jotka olivat työskennelleet käräjäoikeudessa jo pidemmän aikaa. Haastattelut suunnattiin erityisesti käräjäsihteereille heidän tekemän käytännön työn ja käytännön työssä ilmenevien ongelmien takia. Haastattelut toteutettiin pääosin sähköpostitse.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kansainvälisen tiedoksiantoprosessin käytännön työssä on ongelmia. Näitä ongelmia saatiin jossain määrin kartoitettua tämän työn lopputuloksena. Monet ongelmakohdat ovat maailmalaajuisia eivätkä yksinään Pirkanmaan käräjäoikeuden vaikutusvallan piirissä. Työn tuloksena nostetaan esiin neljä kirjoittajan mielestä suurinta ongelmakohtaa. Näitä ongelmakohtia on koulutuksen, käsikirjan ja keskittämisen puuttuminen, Atlaksen kaltaisen järjestelmän puuttuminen muilta kuin EU-mailta, sähköisen tiedoksiannon kehittäminen sekä sen selvittäminen, miksi kantajat peruuttavat hakemuksiaan, kun selviää, että asianosainen oleskelee ulkomailla.
Aihe on rajattu koskemaan ainoastaan siviiliasioita. Työssä kerrotaan yleisesti tiedoksiantoprosessista, kotimaassa käytetyistä tärkeimmistä tiedoksiantotavoista sekä ulkomaan tiedoksiannoista.
Työn tutkimusmenetelminä oli sekä lainopillinen että laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Työssä käytetään hyväksi voimassaolevaa lainsäädäntöä, kirjallisuutta, henkilöhaastatteluja sekä kirjoittajan oman työkokemuksen kautta syntynyttä tietämystä. Työn empiirisessä osassa ja henkilöhaastatteluissa tutkitaan käräjäsihteerien, käräjänotaarin ja käräjäviskaalin subjektiivisia kokemuksia kansainvälisestä tiedoksiantoprosessista. Haastatteluihin valittiin henkilöitä, joilla oli keskivertoa enemmän kokemusta kansainvälisistä tiedoksiannoista, ja jotka olivat työskennelleet käräjäoikeudessa jo pidemmän aikaa. Haastattelut suunnattiin erityisesti käräjäsihteereille heidän tekemän käytännön työn ja käytännön työssä ilmenevien ongelmien takia. Haastattelut toteutettiin pääosin sähköpostitse.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kansainvälisen tiedoksiantoprosessin käytännön työssä on ongelmia. Näitä ongelmia saatiin jossain määrin kartoitettua tämän työn lopputuloksena. Monet ongelmakohdat ovat maailmalaajuisia eivätkä yksinään Pirkanmaan käräjäoikeuden vaikutusvallan piirissä. Työn tuloksena nostetaan esiin neljä kirjoittajan mielestä suurinta ongelmakohtaa. Näitä ongelmakohtia on koulutuksen, käsikirjan ja keskittämisen puuttuminen, Atlaksen kaltaisen järjestelmän puuttuminen muilta kuin EU-mailta, sähköisen tiedoksiannon kehittäminen sekä sen selvittäminen, miksi kantajat peruuttavat hakemuksiaan, kun selviää, että asianosainen oleskelee ulkomailla.