Littoistenjärven kalaston seuranta vuosina 1995-2015
Harju, Heikki-Pekka (2016)
Harju, Heikki-Pekka
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420307
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä ja tulkita Littoistenjärvellä vuosina 1995-2015 tehtyjen koekalastuksien tuloksia, sekä päätellä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia alueen kalastossa. Koekalastukset suoritti Turun Yliopiston biologian laitos vuosina 1995-2012 ja siitä eteenpäin koekalastukset on tehnyt V-S Kalavesienhoito oy. Koeverkkokalastuksissa käytettiin sisävesille tarkoitettua Nordic-yleiskatsausverkkoa. Pyyntimenetelmät pysyivät pyyntiajankohtaa lukuunottamatta samana koko seurannan ajan. Vuosina 1995-2012 Koeverkkokalastukset tehtiin touko- kesäkuussa ja vuodesta 2013 eteenpäin pyyntiaika oli elo- syyskuussa. Vuosina 2013 ja 2014 koekalastus suoritettiin lisäksi kesäkuussa eri pyyntiaikojen vaikutusten vertaamiseksi. Tässä työssä vain vuoden 2015 aineisto on syksyllä pyydetty.
Littoistenjärven kalaston tilaa on tutkittu vuodesta 1993 alkaen koekalastamalla Pohjois-Eurooppalaisen standardin mukaisilla Nordic-yleiskatsausverkoilla. Järven mataluuden vuoksi kaikki käytetyt verkot olivat pohjaverkkoja, eikä erikseen ollut tarvetta pintaverkoille. Saalis kirjattiin lajeittain verkko- ja silmäkohtaisesti. Lajikohtaisesti kirjattiin kokonaismassa, sekä riittävästä otannasta lukumäärä pituusluokittain.
Koekalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä seitsemän eri lajia. Järven selvästi yleisimmät kalat olivat Ahven (Perca fluviatilis) ja särki (Rutilus rutilus). Eri lajien suhteissa toisiinsa huomattiin tapahtuneen muutoksia seurannan aikana, mutta kaikista suurin muutos havaittiin kokorakenteessa. Kalojen keskikoko pienentyi reilusti vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Littoistenjärven kalaston tilaa on tutkittu vuodesta 1993 alkaen koekalastamalla Pohjois-Eurooppalaisen standardin mukaisilla Nordic-yleiskatsausverkoilla. Järven mataluuden vuoksi kaikki käytetyt verkot olivat pohjaverkkoja, eikä erikseen ollut tarvetta pintaverkoille. Saalis kirjattiin lajeittain verkko- ja silmäkohtaisesti. Lajikohtaisesti kirjattiin kokonaismassa, sekä riittävästä otannasta lukumäärä pituusluokittain.
Koekalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä seitsemän eri lajia. Järven selvästi yleisimmät kalat olivat Ahven (Perca fluviatilis) ja särki (Rutilus rutilus). Eri lajien suhteissa toisiinsa huomattiin tapahtuneen muutoksia seurannan aikana, mutta kaikista suurin muutos havaittiin kokorakenteessa. Kalojen keskikoko pienentyi reilusti vuosituhannen vaihteen jälkeen.