Sianlannasta vapautuvien hajupäästöjen vähentäminen Lactobacillus plantarum- ja hiilihydraattilisäyksillä
Hämäläinen, Noora (2006)
Hämäläinen, Noora
Lahden ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voidaanko sianlannan hajuun vaikuttaa bakteeri- ja hiilihydraattilisäysten avulla. Tavoitteena oli laskea lannan pH:ta ja vähentää lannasta haihtuvan ammoniakin ja hajuyhdisteiden määrää. Bakteerilisäyksellä pyrittiin muuttamaan lannan mikrobistoa. Kokeet toteutettiin laboratoriomittakaavassa tuoreella sianlannalla. Tutkimukseen kuului neljä koejärjestelyä, joissa testattiin eri hiilihydraatteja ja eri hiilihydraattipitoisuuksia. Koejärjestelyissä tutkittiin pelkän hiilihydraatin sekä bakteerin ja hiilihydraatin yhteisvaikutusta. Lantaan lisätty bakteeri oli kaikissa koejärjestelyissä Lactobacillus plantarum VTT E-78076. Lisäksi toteutettiin pienimuotoinen kenttäkoe, jossa testattiin, vaikuttaako hiilihydraattiliuoksen ja L. plantarum -nesteviljelmän ruiskuttaminen karsinoihin sikalan sisäilman hajuun. Käsittelyjen vaikutusta sianlannan hajuun seurattiin sekä aistinvaraisesti että kaasukromatografisesti. Lannassa tapahtuvan prosessin etenemistä seurattiin pH-mittauksin. Lisäksi tutkittiin lantanäytteiden mikrobistoa maljauksin ja 16S rRNA -geenien sekvenssianalyyseillä. Laboratoriokokeiden perusteella käsittely pienentää sianlannasta aiheutuvia hajupäästöjä, jos käytetään riittävän suurta hiilihydraattipitoisuutta. Paras tulos saavutettiin, kun sianlantaan lisättiin sekä bakteeria että hiilihydraattia. Sekvenssianalyysien tulosten perusteella lantaan lisätty L. plantarum pystyi kilpailemaan lannan luonnollisen mikrobiston kanssa. Tulosten perusteella enemmistö tunnistetuista bakteereista kuului Lactobacillus-, Clostridium-, Bacteroides- ja Escherichia-sukuihin. Kenttäkokeesta ei saatu toivottuja tuloksia. Ennen kuin tiedetään, voidaanko lannan hajuun vaikuttaa käytännössä, on tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia tarpeen testata todellisissa olosuhteissa ja suuremmassa mittakaavassa. Seuraava tutkimuskohde voisi olla lietesäiliön lannan käsittely, jolloin voitaisiin selvittää käsittelyn tehoa varastoituun lantaan. Suurimmiksi haasteiksi menetelmän tuotteistamiselle muodostuvat luultavasti taloudellisuus ja toimintavarmuus vaihtelevissa olosuhteissa.