Naisten virtsankarkailun urodynaamisten tutkimusten nykykäytännöt Suomessa : ICS-tutkimussuositusten toteutuminen sairaanhoitajien suorittamissa tutkimuksissa
Kinnunen, Pirkko (2016)
Kinnunen, Pirkko
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420322
Tiivistelmä
Naisella esiintyvä virtsankarkailu on yleinen, elämänlaatua merkittävästi heikentävä vaiva, joka lisääntyy ikääntymisen myötä. Yli 70-vuotiaista naisista 60 %:lla on säännöllistä ja haittaavaa virtsankarkailua. Suomessa virtsankarkailua tutkitaan urodynaamisilla tutkimuksilla lähes kaikissa keskus- ja yliopistollisissa sairaaloissa. International Continence Society (ICS) on kansainvälinen inkontinenssin hoitoon perehtynyt tiedeyhdistys, jonka moniammatillinen työryhmä on antanut tutkimussuosituksia urodynaamisten tutkimusten toteuttamiseen. Suomessa urodynaamisten tutkimusten suorittaminen on siirtynyt vähitellen asiaan koulutettujen sairaanhoitajien vastuulle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ICS-tutkimussuositusten toteutumista tutkimuskäytännöissä ja sairaanhoitajan roolia tutkimusten suorittamisessa sekä tutkimuksiin liittyvää potilasohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa Suomessa toteutettavista naisten virtsankarkailun urodynaamisista tutkimuskäytännöistä.
Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat urodynaamisia tutkimuksia suorittavat sairaanhoitajat (N=20). Mukaan otettiin yksi sairaanhoitaja jokaisesta tutkimuksia suorittavasta sairaalasta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja määrällisesti. Vastausprosentti oli 80 %.
Tulosten mukaan naisten virtsankarkailun urodynaamiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat Suomessa. Tutkimuskäytännöt noudattavat kansainvälisiä tutkimussuosituksia kohtuullisesti. Sairaanhoitajien antama potilasohjaus sisältää keskeisiä teemoja virtsainkontinenssin konservatiivisesta hoidosta. Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista suorittaa urodynaamisia tutkimuksia itsenäisesti, joten suomalaisten sairaanhoitajien rooli on merkittävä virtsainkontinenssin tutkimisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteistyön kehittämisessä, koulutusten suunnittelussa sekä tutkimuskäytäntöjen yhtenäistämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ICS-tutkimussuositusten toteutumista tutkimuskäytännöissä ja sairaanhoitajan roolia tutkimusten suorittamisessa sekä tutkimuksiin liittyvää potilasohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa Suomessa toteutettavista naisten virtsankarkailun urodynaamisista tutkimuskäytännöistä.
Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat urodynaamisia tutkimuksia suorittavat sairaanhoitajat (N=20). Mukaan otettiin yksi sairaanhoitaja jokaisesta tutkimuksia suorittavasta sairaalasta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja määrällisesti. Vastausprosentti oli 80 %.
Tulosten mukaan naisten virtsankarkailun urodynaamiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat Suomessa. Tutkimuskäytännöt noudattavat kansainvälisiä tutkimussuosituksia kohtuullisesti. Sairaanhoitajien antama potilasohjaus sisältää keskeisiä teemoja virtsainkontinenssin konservatiivisesta hoidosta. Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista suorittaa urodynaamisia tutkimuksia itsenäisesti, joten suomalaisten sairaanhoitajien rooli on merkittävä virtsainkontinenssin tutkimisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteistyön kehittämisessä, koulutusten suunnittelussa sekä tutkimuskäytäntöjen yhtenäistämisessä.