”Sillä lailla on se piiri pienentyny hirveesti” - Ikääntyneiden kokemuksia yksinäisyydestä
Savolainen, Niina; Fagerlund, Jonna (2016)
Savolainen, Niina
Fagerlund, Jonna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420333
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Yksinäisyyden tunteet ovat tavallisia ikääntyneillä. Ikääntyessä yksinäisyyden kokemiseen tulee useita syitä, joista suurin osa johtuu toimintakyvyn heikkenemisestä ja sosiaalisten suhteiden muuttumisesta. Puolison sekä ystävien kuolema, lasten kotoa muuttaminen sekä yksin jääminen ovat usein yksinäisyyden kokemisen syynä. Yksinäisyyteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota, koska jokaisessa kunnassa on yksinäisiä ikääntyneitä. Yksinäisyyttä lieventämällä ja sen aiheuttamia haittoja estämällä voitaisiin parantaa väestön terveyttä. Tutkimuksen kannalta yksinäisyys on vaativa aihe käsitellä, koska yksinäisyys on subjektiivinen kokemus ja siitä voi olla vaikeaa puhua.
Opinnäytetyössä kuvataan ikääntyneiden kokemuksia ja näkemyksiä yksinäisyydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa yksinäisyydestä ikääntyneiden omien kokemusten, toiveiden ja tarpeiden pohjalta palvelujen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tulokset koostuvat ikääntyneiden haastattelujen pohjalta. Opinnäytetyön viitekehys koostui teoriaosuudesta yksinäisyyden ilmenemisestä, syistä, vaikutuksista sekä ennaltaehkäisystä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Haastateltaviksi valittiin neljä ikääntynyttä, jotka haastateltiin yksilöhaastatteluna teemahaastattelun avulla. Ennen varsinaisia haastatteluja haastattelurungon toimivuutta esitestattiin, jotta se vastaisi tarkoitustaan. Haastattelujen jälkeen tulokset analysoitiin. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista nousi esille erilaisia syitä ja riskitekijöitä yksinäisyyden kokemiseen. Suurimmat syyt yksinäisyyden kokemiseen olivat oman toimintakyvyn heikkeneminen sekä perhesuhteiden muutokset. Muita syitä olivat muun muassa sosiaalisten suhteiden vähäisyys, muutto vieraaseen ympäristöön, vuodenaikojen vaikutus sekä kyläilykulttuurin muuttuminen. Tuloksista näkyi, kuinka toimintakyvyn heikkeneminen vaikutti ikääntyneiden keinoihin vaikuttaa itse yksinäisyyteensä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, miten ikääntyneet toivoivat asioiden muuttuvan, jotta heidän yksinäisyyden kokemisensa lieventyisi. Palveluista ja toimijoista kaivattiin enemmän tietoa, joka olisi myös helposti saatavissa. Toiveissa näkyivät muun muassa toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman hyvänä, liikkumisen mahdollisuus toimintakyvyn heikentyessä, sosiaalisten tilanteiden lisääntyminen sekä ilmaiset, matalan kynnyksen kokoontumiset.
Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voivat hyödyntää toimeksiantaja sekä eri toimijat ja palveluntuottajat, kuten muut kunnat, seurakuntien diakoniatyö ja kolmannen sektorin toimijat. He voivat hyödyntää tuloksia palvelujensa ja toimintansa kehittämisessä. Opinnäytetyöstä voivat saada tietoa kaikki aiheesta kiinnostuneet. Samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myös muilla paikkakunnilla laadullisena tai määrällisenä tutkimuksena. Tuloksissa tuli esille, miten vähän ikääntyneet tietävät eri toimijoiden toiminnasta ja näiden tarjoamista palveluista. Näiden markkinointi ja tiedon tuominen lähelle ikäihmistä voisi olla kehittämisidea.
Yksinäisyyden tunteet ovat tavallisia ikääntyneillä. Ikääntyessä yksinäisyyden kokemiseen tulee useita syitä, joista suurin osa johtuu toimintakyvyn heikkenemisestä ja sosiaalisten suhteiden muuttumisesta. Puolison sekä ystävien kuolema, lasten kotoa muuttaminen sekä yksin jääminen ovat usein yksinäisyyden kokemisen syynä. Yksinäisyyteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota, koska jokaisessa kunnassa on yksinäisiä ikääntyneitä. Yksinäisyyttä lieventämällä ja sen aiheuttamia haittoja estämällä voitaisiin parantaa väestön terveyttä. Tutkimuksen kannalta yksinäisyys on vaativa aihe käsitellä, koska yksinäisyys on subjektiivinen kokemus ja siitä voi olla vaikeaa puhua.
Opinnäytetyössä kuvataan ikääntyneiden kokemuksia ja näkemyksiä yksinäisyydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa yksinäisyydestä ikääntyneiden omien kokemusten, toiveiden ja tarpeiden pohjalta palvelujen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tulokset koostuvat ikääntyneiden haastattelujen pohjalta. Opinnäytetyön viitekehys koostui teoriaosuudesta yksinäisyyden ilmenemisestä, syistä, vaikutuksista sekä ennaltaehkäisystä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Haastateltaviksi valittiin neljä ikääntynyttä, jotka haastateltiin yksilöhaastatteluna teemahaastattelun avulla. Ennen varsinaisia haastatteluja haastattelurungon toimivuutta esitestattiin, jotta se vastaisi tarkoitustaan. Haastattelujen jälkeen tulokset analysoitiin. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista nousi esille erilaisia syitä ja riskitekijöitä yksinäisyyden kokemiseen. Suurimmat syyt yksinäisyyden kokemiseen olivat oman toimintakyvyn heikkeneminen sekä perhesuhteiden muutokset. Muita syitä olivat muun muassa sosiaalisten suhteiden vähäisyys, muutto vieraaseen ympäristöön, vuodenaikojen vaikutus sekä kyläilykulttuurin muuttuminen. Tuloksista näkyi, kuinka toimintakyvyn heikkeneminen vaikutti ikääntyneiden keinoihin vaikuttaa itse yksinäisyyteensä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, miten ikääntyneet toivoivat asioiden muuttuvan, jotta heidän yksinäisyyden kokemisensa lieventyisi. Palveluista ja toimijoista kaivattiin enemmän tietoa, joka olisi myös helposti saatavissa. Toiveissa näkyivät muun muassa toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman hyvänä, liikkumisen mahdollisuus toimintakyvyn heikentyessä, sosiaalisten tilanteiden lisääntyminen sekä ilmaiset, matalan kynnyksen kokoontumiset.
Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voivat hyödyntää toimeksiantaja sekä eri toimijat ja palveluntuottajat, kuten muut kunnat, seurakuntien diakoniatyö ja kolmannen sektorin toimijat. He voivat hyödyntää tuloksia palvelujensa ja toimintansa kehittämisessä. Opinnäytetyöstä voivat saada tietoa kaikki aiheesta kiinnostuneet. Samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myös muilla paikkakunnilla laadullisena tai määrällisenä tutkimuksena. Tuloksissa tuli esille, miten vähän ikääntyneet tietävät eri toimijoiden toiminnasta ja näiden tarjoamista palveluista. Näiden markkinointi ja tiedon tuominen lähelle ikäihmistä voisi olla kehittämisidea.