Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
"Se että maanantaikin voi olla kiva" : Huolenpitoa-hankkeen pienryhmätoiminnan arviointia Riihimäen perusopetuksessa
Varvas, Laura; Lappalainen, Mari (2016)
Varvas, Laura
Lappalainen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320205
Tiivistelmä
Huolenpitoa!- eli Hupi-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutuksellista tasa-arvoa kehittävä hanke. Huolenpitoa-hanke pyrkii luomaan toimintamalleja Riihimäen perusopetukseen erilaisista taustoista ponnistavien oppilaiden tasavertaisten oppimismahdollisuuksien ylläpitämiseksi. Työn keskiössä ovat oppilaiden sosiaaliset taidot, vastuu omasta käyttäytymisestä ja vapaa-ajan harrastukset. Yksi hankkeen toimintamuodoista on TOP (Tuki, osallisuus ja positiivisuus) pienryhmätoiminta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli arvioida pienryhmätoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista koulukuraattorien, ryhmänvetäjien, tällä hetkellä pienryhmätoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä lasten opettajien näkökulmasta. Tarve ja idea opinnäytetyöllemme nousi hankekoordinaattorilta.
Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme peruskoulun, pienryhmän, vertaissuhteiden, yhteisöllisyyden, ennaltaehkäisevän työn, itsetunnon ja hyvinvoinnin käsitteitä. Peruskoulu on toimintaympäristö, jossa lapset toimivat. Opinnäytetyömme kohteena ovat hiljaiset ja syrjään-vetäytyvät lapset, joilla on vaikeuksia vertaissuhteissa toimimisessa. Tähän haasteeseen on lähdetty vastaamaan varhaisen puuttumisen keinoin pienryhmätoiminnalla. Pienryhmätoiminta taas tähtää näiden lasten ja nuorten itsetunnon ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, jotta hankkeen tavoite tasavertaisten oppimistulosten saavuttamisesta mahdollistuisi myös näiden oppilaiden kohdalla.
Keskeiset tutkimuskysymyksemme olivat; miten pienryhmätoiminta on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään sekä miten pienryhmätoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu toiminnan kautta. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Havainnoimme jokaisen pienryhmän toimintaa kerran. Havainnointien jälkeen kävimme pienryhmissä suorittamassa ryhmähaastattelut ryhmän jäsenille. Lasten ja nuorten vanhemmille, ryhmän vetäjille, koulukuraattoreille sekä opettajille lähetimme puolistrukturoidun e-kyselylomakkeen täytettäväksi.
Tulosten mukaan pienryhmällä on positiivinen vaikutus hiljaisten ja syrjäänvetäytyvien lasten elämässä. Kaikki vastaajat, lapset itse sekä heidän elämässään toimivat aikuiset kokivat pienryhmätoiminnan tärkeäksi ja positiiviseksi asiaksi ja tärkeäksi sosiaalisen kasvun tueksi. Huoltajat olivat iloisia, että tällaista toimintaa järjestetään ja kertoivat lastensa osallistuneet toimintaan mielellään. Lapset olivat saaneet pienryhmätoiminnassa uusia ystäviä ja kokeilla uusia asioita. Monen ryhmäläisen itsetunto oli kohentunut, kun oli saanut onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sosiaalisissa tilanteissa pienryhmässä. Monikaan ei ollut kovin suosittu koulussa, mutta pienryhmässä oli pystynyt vapautumaan ja saanut varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta saada aikuisen tukea.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli arvioida pienryhmätoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista koulukuraattorien, ryhmänvetäjien, tällä hetkellä pienryhmätoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä lasten opettajien näkökulmasta. Tarve ja idea opinnäytetyöllemme nousi hankekoordinaattorilta.
Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme peruskoulun, pienryhmän, vertaissuhteiden, yhteisöllisyyden, ennaltaehkäisevän työn, itsetunnon ja hyvinvoinnin käsitteitä. Peruskoulu on toimintaympäristö, jossa lapset toimivat. Opinnäytetyömme kohteena ovat hiljaiset ja syrjään-vetäytyvät lapset, joilla on vaikeuksia vertaissuhteissa toimimisessa. Tähän haasteeseen on lähdetty vastaamaan varhaisen puuttumisen keinoin pienryhmätoiminnalla. Pienryhmätoiminta taas tähtää näiden lasten ja nuorten itsetunnon ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, jotta hankkeen tavoite tasavertaisten oppimistulosten saavuttamisesta mahdollistuisi myös näiden oppilaiden kohdalla.
Keskeiset tutkimuskysymyksemme olivat; miten pienryhmätoiminta on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään sekä miten pienryhmätoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu toiminnan kautta. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Havainnoimme jokaisen pienryhmän toimintaa kerran. Havainnointien jälkeen kävimme pienryhmissä suorittamassa ryhmähaastattelut ryhmän jäsenille. Lasten ja nuorten vanhemmille, ryhmän vetäjille, koulukuraattoreille sekä opettajille lähetimme puolistrukturoidun e-kyselylomakkeen täytettäväksi.
Tulosten mukaan pienryhmällä on positiivinen vaikutus hiljaisten ja syrjäänvetäytyvien lasten elämässä. Kaikki vastaajat, lapset itse sekä heidän elämässään toimivat aikuiset kokivat pienryhmätoiminnan tärkeäksi ja positiiviseksi asiaksi ja tärkeäksi sosiaalisen kasvun tueksi. Huoltajat olivat iloisia, että tällaista toimintaa järjestetään ja kertoivat lastensa osallistuneet toimintaan mielellään. Lapset olivat saaneet pienryhmätoiminnassa uusia ystäviä ja kokeilla uusia asioita. Monen ryhmäläisen itsetunto oli kohentunut, kun oli saanut onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sosiaalisissa tilanteissa pienryhmässä. Monikaan ei ollut kovin suosittu koulussa, mutta pienryhmässä oli pystynyt vapautumaan ja saanut varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta saada aikuisen tukea.