Toivoton tapaus vai tulevaisuuden toivo? : työttömien nuorten kokemuksia identiteeteistään ja ajatuksia tulevaisuudestaan
Enqvist, Iida (2016)
Enqvist, Iida
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121920994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121920994
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia työttömien nuorten käsitykset itsestään ovat. Kiinnostuksen kohteena olivat lisäksi työttömien nuorten kokemukset asiakkaana olemisesta ja heidän ajatukset lähitulevaisuudestaan. Aihetta tarkasteltiin psykologian ja sosiaalitieteiden identiteetti-käsitteen näkökulmasta narratiivista lähestymistapaa käyttäen. Työ toteutettiin laadullisella tutkimusotteella sosiaalisen konstruktionismin periaatteita hyödyntäen. Tavoitteena oli ymmärtää nuorten omakohtaisten kertomusten avulla heidän identiteettejään ja elämäntilanteitaan. Opinnäytetyön tarpeeseen, ajankohtaisuuteen ja merkittävyyteen liittyi erityisesti se, että työn ja opiskelun ulkopuolella olevat alle 25-vuotiaat nuoret ovat erilaisten määritysten kohteena lainsäädännössä, politiikassa, mediassa ja asiakkaina palvelujärjestelmässä.
Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, se koostui seitsemän 19–25-vuotiaan työttömän, kuntouttavassa työtoiminnassa olevan nuoren haastattelusta ja sen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Nuorten kertomukset itsestään työttöminä ja asiakkaina jäsentyivät monin ja jopa vastakkaisin tavoin. He kuvasivat itseään tavallisina nuorina, eivät syrjäytyneinä, ja elämänpolun poikkeamaa normatiivisesta välivaiheena. Identiteettiä leimaavina poikkeuksina esiintyi työttömyys, sosiaalipummius ja näköalattomuus. Nuoret toivat esiin sekä nykyhetkeen kiinnittymistä että tulevaisuuteen suuntaamista.
Nuorten työttömien identiteetti on keskeinen myös jatkuvana kehittämiskohteena, koska sillä on yhteys asiakastyöhön ja ihmisten kohtaamiseen. Opinnäytetyöllä vastattiin tarpeeseen kehittää moniammatillista työtä nuorten parissa. Nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen kuuluu identiteettikysymysten huomioon ottaminen osana asiakastyötä. Työntekijä voi tukea nuorta myönteiseen itsemäärittelyyn sekä omaan identiteettityöhönsä, luoda tulevaisuususkoa ja auttaa nuorta tulevaisuuteen kerrotun oman tarinan tuottamisessa.
Nuoruus väli-ikänä ja työttömyys elämäntilanteena, työn ja opiskelun välissä olemisena, voi olla merkittävä ”välitila”, jossa nuori aktiivisesti etsii itseään, paikkaansa yhteiskunnassa ja rakentaa identiteettiään. Nuorten palveluissa tulisi kiinnittää huomiota leimaamattomuuteen ja käytettävään kieleen. Kun tietoinen identiteetin tarkastelu on osa ohjaustyötä voi palveluprosessi itsessään olla se, joka on nuoren identiteettiä vahvistava ja eheyttävä.
Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, se koostui seitsemän 19–25-vuotiaan työttömän, kuntouttavassa työtoiminnassa olevan nuoren haastattelusta ja sen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Nuorten kertomukset itsestään työttöminä ja asiakkaina jäsentyivät monin ja jopa vastakkaisin tavoin. He kuvasivat itseään tavallisina nuorina, eivät syrjäytyneinä, ja elämänpolun poikkeamaa normatiivisesta välivaiheena. Identiteettiä leimaavina poikkeuksina esiintyi työttömyys, sosiaalipummius ja näköalattomuus. Nuoret toivat esiin sekä nykyhetkeen kiinnittymistä että tulevaisuuteen suuntaamista.
Nuorten työttömien identiteetti on keskeinen myös jatkuvana kehittämiskohteena, koska sillä on yhteys asiakastyöhön ja ihmisten kohtaamiseen. Opinnäytetyöllä vastattiin tarpeeseen kehittää moniammatillista työtä nuorten parissa. Nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen kuuluu identiteettikysymysten huomioon ottaminen osana asiakastyötä. Työntekijä voi tukea nuorta myönteiseen itsemäärittelyyn sekä omaan identiteettityöhönsä, luoda tulevaisuususkoa ja auttaa nuorta tulevaisuuteen kerrotun oman tarinan tuottamisessa.
Nuoruus väli-ikänä ja työttömyys elämäntilanteena, työn ja opiskelun välissä olemisena, voi olla merkittävä ”välitila”, jossa nuori aktiivisesti etsii itseään, paikkaansa yhteiskunnassa ja rakentaa identiteettiään. Nuorten palveluissa tulisi kiinnittää huomiota leimaamattomuuteen ja käytettävään kieleen. Kun tietoinen identiteetin tarkastelu on osa ohjaustyötä voi palveluprosessi itsessään olla se, joka on nuoren identiteettiä vahvistava ja eheyttävä.