Nuorten mäkimaajoukkueen henkinen valmennus : Tapaustutkimus mäkihypyn nuorten maajoukkueen henkisestä valmennuksesta kaudelta 2015 – 2016
Haapasaari, Joonas (2016)
Haapasaari, Joonas
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620765
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida nuorten mäkihyppymaajoukkueen henkisen valmennuksen prosessia kaudelta 2015 – 2016. Kuvailu ja arviointi sisälsivät valmentajien ja urheilijoiden kokemukset toiminnan toteutumisesta sekä käytetyistä psyykkisen valmennuksen menetelmistä. Psyykkisen valmennuksen menetelmiä projektissa olivat tavoitteenasettelu, rentoutumisharjoittelu, mielikuvaharjoittelu, vireystilan arviointi sekä kilpailuun valmistautuminen.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Työssä käytettiin hyväksi myös narratiivista ja fenomenologis-hermeneuttista näkökulmaa. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä toimi neljälle urheilijoille tehty kysely ja kahdelle valmentajille tehty teemahaastattelu. Urheilijoille toteutettu kysely sisälsi aineistonkeruun aikana suljetun, määrällisen osion ja avoimen, laadullisen osion. Itse tutkimukseen sisällytettiin lopulta vain laadullinen osio. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja se oli luonteeltaan teoriasidonnaista. Analysoinnissa aineisto aluksi luokiteltiin, jonka jälkeen se järjestettiin teemoittain eteneväksi kokonaisuudeksi.
Tutkimuksen päätuloksina todettiin, että projekti antoi urheilijoille hyvät lähtökodat henkisten taitojen kehittämiseen. Toiminta koettiin erityisen hyväksi leiriolosuhteissa. Toiminnan kehityskohteiksi koettiin projektin lähtökohdat ja siihen varatut resurssit. Lisäksi urheilijoiden hajaantuminen projektin loppupuolella nostettiin tuloksissa esiin. Menetelmistä erityisesti rentoutumisharjoittelu todettiin onnistuneeksi. Valmentajien kokemukset poikkesivat keskenään tavoitteenasettelussa ja vireystilan arvioinnissa. Urheilijoiden ja valmentajien näkemykset poikkesivat puolestaan mielikuvaharjoittelun kokonaisuuden toteuttamisessa. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että henkisen valmennuksen prosessi on tärkeää aloittaa tarpeeksi ajoissa ja siihen on varattava tarvittavat resurssit, jotta se muodostuisi mahdollisimman tehokkaaksi. Tutkimus osoittaa samalla, että nuoret urheilijat ovat kiinnostuneita henkisten taitojen opettelemisesta ja he suhtautuvat siihen myönteisesti.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Työssä käytettiin hyväksi myös narratiivista ja fenomenologis-hermeneuttista näkökulmaa. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä toimi neljälle urheilijoille tehty kysely ja kahdelle valmentajille tehty teemahaastattelu. Urheilijoille toteutettu kysely sisälsi aineistonkeruun aikana suljetun, määrällisen osion ja avoimen, laadullisen osion. Itse tutkimukseen sisällytettiin lopulta vain laadullinen osio. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja se oli luonteeltaan teoriasidonnaista. Analysoinnissa aineisto aluksi luokiteltiin, jonka jälkeen se järjestettiin teemoittain eteneväksi kokonaisuudeksi.
Tutkimuksen päätuloksina todettiin, että projekti antoi urheilijoille hyvät lähtökodat henkisten taitojen kehittämiseen. Toiminta koettiin erityisen hyväksi leiriolosuhteissa. Toiminnan kehityskohteiksi koettiin projektin lähtökohdat ja siihen varatut resurssit. Lisäksi urheilijoiden hajaantuminen projektin loppupuolella nostettiin tuloksissa esiin. Menetelmistä erityisesti rentoutumisharjoittelu todettiin onnistuneeksi. Valmentajien kokemukset poikkesivat keskenään tavoitteenasettelussa ja vireystilan arvioinnissa. Urheilijoiden ja valmentajien näkemykset poikkesivat puolestaan mielikuvaharjoittelun kokonaisuuden toteuttamisessa. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että henkisen valmennuksen prosessi on tärkeää aloittaa tarpeeksi ajoissa ja siihen on varattava tarvittavat resurssit, jotta se muodostuisi mahdollisimman tehokkaaksi. Tutkimus osoittaa samalla, että nuoret urheilijat ovat kiinnostuneita henkisten taitojen opettelemisesta ja he suhtautuvat siihen myönteisesti.