Imetys ja päihteet : imetystietoutta sekä perheen tukemista matkalla päihteettömyyteen
Hernelahti, Jenny; Jussilainen, Milla; Rauvola, Tiina (2016)
Hernelahti, Jenny
Jussilainen, Milla
Rauvola, Tiina
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921020
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihteiden vaikutuksia imetykseen ja lapsen terveyteen sekä miettiä, miten päihdeongelmista kärsivää äitiä ja perhettä voisi tukea. Tavoitteena oli lisätä aiheeseen liittyvää tietoisuutta hoitohenkilökunnan ja sairaanhoitajaopiskelijoiden keskuudessa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen lähteinä käytettiin tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita.
Tutkimuskysymyksiin vastattiin teoriaan pohjautuvan kirjallisuuskatsauksen kautta. Keskeisten tulosten mukaan kaikilla päihteillä sekä tupakalla on haittavaikutuksia imetykseen ja lapsen terveyteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että päihdekorvaushoidosta ja tupakoinnista huolimatta imetystä suositellaan, sillä sen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Päihdeongelmaiset äidit kuuluvat siihen riskiryhmään, joka lopettaa imettämisen lyhyeen tai eivät aloita sitä lainkaan. Tukitoimet perheen hyväksi olisi hyvä aloittaa jo äidin ollessa raskaana. Päihteitä käyttävien äitien imetyksen tukeminen on erityisen tärkeää, koska imetyksellä on suuri merkitys myös varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisessä.
Jatkotutkimusaiheita tälle aiheelle on runsaasti, sillä päihteiden vaikutuksia imetykseen ja sen kautta lapseen on tutkittu melko vähän. Maailman terveysjärjestö suosittelee, että äiti rajoittaa alkoholinkäyttöä imetyksen aikana, mutta tätä ohjeistusta toteutetaan kansainvälisesti eri tavoin. Olisi tärkeää saada tulevaisuudessa yhteneväiset suositukset joka puolelle maailmaa, sillä alkoholin käyttö on kuitenkin kohtalaisen yleistä ja oikealla toiminnalla saatettaisi mahdollisesti vähentää lapsiin kohdistuvia haittatapahtumia.
Tutkimuskysymyksiin vastattiin teoriaan pohjautuvan kirjallisuuskatsauksen kautta. Keskeisten tulosten mukaan kaikilla päihteillä sekä tupakalla on haittavaikutuksia imetykseen ja lapsen terveyteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että päihdekorvaushoidosta ja tupakoinnista huolimatta imetystä suositellaan, sillä sen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Päihdeongelmaiset äidit kuuluvat siihen riskiryhmään, joka lopettaa imettämisen lyhyeen tai eivät aloita sitä lainkaan. Tukitoimet perheen hyväksi olisi hyvä aloittaa jo äidin ollessa raskaana. Päihteitä käyttävien äitien imetyksen tukeminen on erityisen tärkeää, koska imetyksellä on suuri merkitys myös varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisessä.
Jatkotutkimusaiheita tälle aiheelle on runsaasti, sillä päihteiden vaikutuksia imetykseen ja sen kautta lapseen on tutkittu melko vähän. Maailman terveysjärjestö suosittelee, että äiti rajoittaa alkoholinkäyttöä imetyksen aikana, mutta tätä ohjeistusta toteutetaan kansainvälisesti eri tavoin. Olisi tärkeää saada tulevaisuudessa yhteneväiset suositukset joka puolelle maailmaa, sillä alkoholin käyttö on kuitenkin kohtalaisen yleistä ja oikealla toiminnalla saatettaisi mahdollisesti vähentää lapsiin kohdistuvia haittatapahtumia.