Myyntireskontran käyttö pankissa Case: Oma Säästöpankki Oyj
Hauhia, Sara (2016)
Hauhia, Sara
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921100
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli laatia toimintakuvaus myyntireskontran käytöstä Oma Säästöpankissa. Oma Säästöpankki Oyj on Suomen suurin säästöpankki, joka toimii jo kahdeksassa maakunnassa 45 konttorin voimin tavoitteenaan tarjota paikkakunnan parasta ja ihmisläheistä palvelua. Myyntireskontran käyttö osana myyntilaskutusta on vasta viime vuosina lisääntynyt toimintatapa case-yrityksessä, joten toimintakuvausta tai muuta käytännön materiaalia siitä ei ollut vielä jäsentynyt.
Teoreettista viitekehystä käsitellään kahdessa pääluvussa. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi pankkitoimintaa yleisesti sekä pohditaan sen kannattavuutta tänä päivänä. Toinen puoli teoriasta koostuu myyntilaskutusprosessista ja sen kuvauksesta aina laskun muodostamisesta perintään. Teoriaosuudesta työ ohjautuu tutkimusosuuteen, jossa nämä teoriat yhdistyvät tutkittavaksi aihealueeksi case-yrityksessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä toimivat havainnointi sekä teemahaastattelut yhdessä toisiaan täydentäen. Havainnointi tapahtui käytännön toimintaa sivusta seuraamalla, kun taas haastatteluissa selvitettiin myyntireskontran käytön taustoja ja tulevaisuutta avoimen keskustelun ja valmiiden kysymysten kautta. Haastateltavina toimi niin taloushallinnon ja hallinnon henkilöstöä kuin lakimiehiä.
Haastatteluiden sekä havainnoinnin myötä ilmeni, että myyntilaskutus Oma Säästöpankissa on melko hajanainen kokonaisuus muun taloushallinnon ohella. Myyntilaskutus jakautuu kolmeen alueeseen: palvelumaksuihin, lakipalveluihin sekä muihin satunnaisiin laskutuksiin. Osa myyntilaskutuksesta tapahtuu automaattisesti tai manuaalisesti ilman myyntireskontraa, mutta osassa taas myyntireskontraa käytetään.
Tutkimuksen myötä oli selvää, että toimintatavat myyntilaskutuksen osalta kaipaavat yhtenäistämistä. Yhtenäistäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki myyntilaskutus pystyttäisiin hoitamaan saman järjestelmän avulla. Tällainen toimintatapojen muutos edellyttäisi kuitenkin nykyistä enemmän resursseja. Laaditun toimintakuvauksen tarkoituksena on kuitenkin olla apuna mahdollisessa muutoksessa tulevaisuudessa.
Teoreettista viitekehystä käsitellään kahdessa pääluvussa. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi pankkitoimintaa yleisesti sekä pohditaan sen kannattavuutta tänä päivänä. Toinen puoli teoriasta koostuu myyntilaskutusprosessista ja sen kuvauksesta aina laskun muodostamisesta perintään. Teoriaosuudesta työ ohjautuu tutkimusosuuteen, jossa nämä teoriat yhdistyvät tutkittavaksi aihealueeksi case-yrityksessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä toimivat havainnointi sekä teemahaastattelut yhdessä toisiaan täydentäen. Havainnointi tapahtui käytännön toimintaa sivusta seuraamalla, kun taas haastatteluissa selvitettiin myyntireskontran käytön taustoja ja tulevaisuutta avoimen keskustelun ja valmiiden kysymysten kautta. Haastateltavina toimi niin taloushallinnon ja hallinnon henkilöstöä kuin lakimiehiä.
Haastatteluiden sekä havainnoinnin myötä ilmeni, että myyntilaskutus Oma Säästöpankissa on melko hajanainen kokonaisuus muun taloushallinnon ohella. Myyntilaskutus jakautuu kolmeen alueeseen: palvelumaksuihin, lakipalveluihin sekä muihin satunnaisiin laskutuksiin. Osa myyntilaskutuksesta tapahtuu automaattisesti tai manuaalisesti ilman myyntireskontraa, mutta osassa taas myyntireskontraa käytetään.
Tutkimuksen myötä oli selvää, että toimintatavat myyntilaskutuksen osalta kaipaavat yhtenäistämistä. Yhtenäistäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki myyntilaskutus pystyttäisiin hoitamaan saman järjestelmän avulla. Tällainen toimintatapojen muutos edellyttäisi kuitenkin nykyistä enemmän resursseja. Laaditun toimintakuvauksen tarkoituksena on kuitenkin olla apuna mahdollisessa muutoksessa tulevaisuudessa.