Förändringar i habiliteringsplaner för barn och ungdomar under det nationella CP-projektets andra fas : - En tvärsnittsstudie med innehållsanalys
Siegfrids, Josefine; Ottosson, Lola; Granlund, Yvonne; Nyqvist, Julia (2016)
Siegfrids, Josefine
Ottosson, Lola
Granlund, Yvonne
Nyqvist, Julia
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122021225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122021225
Tiivistelmä
CP-oireyhtymä on heterogeeninen ryhmä johon kuuluvat henkilöt, joilla on motorisia rajoitteita. Tähän kuuluvat myös pysyvät tilat jotka vaikuttavat liikkumiseen ja asennon ylläpitämiseen, vauriot tapahtuvat raskauden tai synnytyksen aikana tai synnytyksen jälkeisenä aikana. CP-vamma ei ole progressiivinen mutta oireet voivat muuttua elämän aikana. Motoriset rajoitteet vaihtelevat vaikeusasteittain ja ovat yleensä yhteyksissä muiden toiminta-alueiden rajoitteiden kanssa. Lapselle ja nuorelle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä: suunnitelman laatijan, potilaan tiedot, kuntoutustarpeen arvioinnin, tavoitteet, seurannan ja vastuuhenkilön. Suunnitelmasta tulisi käydä ilmi potilaan nykytila, tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseen. Halutaan korostaa lapsen/nuoren ja perheen roolia kuntoutuksessa. Tämä opinnäytetyö on osa CP-hankkeen arviointia, hanke sai alkunsa vuonna 2008. Analysoimme CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutussuunnitelmien sisältöä. Tarkoituksena oli kuvailla suunnitelmien sisältöä ja kartoittaa muutokset jotka ilmenivät hankkeen toisen vaiheen aikana. Menetelmänä käytettiin poikittaistutkimusta sisällönanalyysillä. Tähän käytimme tarkastuslistaa, joka oli muotoiltu erityisesti CP-hankkeelle sekä ICF:n laajaa ydinlistaa CP-vammaisille lapsille ja nuorille. Tuloksissamme tulimme siihen tulokseen, että muutoksia suunnitelmiin oli tullut projektin aikana. Tuli ilmi, että osat suunnitelmissa jotka kuvailivat toimintakykyä ja tavoitteita kuntoutuksessa sekä ennen hanketta ja hankkeen aikana suuntautuivat ylivoimaisesti ydinlistan komponenttiin, Suoritukseen ja osallistumiseen. Osa komponenteista eivät osoittaneet isompia muutoksia. Tarkastuslistan tuloksia seuraavat samaa kuviota, jotkut osat osoittavat isoja muutoksia, kun taas toiset eivät osoittaneet merkittäviä muutoksia ollenkaan. Lopulta voidaan huomauttaa, että kun laaditaan kuntoutussuunnitelmaa, on tärkeää, että toimintakyvyn kuvaus ja tavoitteet korreloituvat toistensa kanssa. Ala tarvitsee lisää työtä ja tutkimusta.