Suositeltavat käytännöt keskuslaskimokatetroinnissa avustamiseen ja keskuslaskimokatetroidun potilaan hoitoon Töölön sairaalan traumatologisilla teho- ja tehovalvontaosastoilla
Winckel, Elina; Mustalahti, Anu (2010)
Winckel, Elina
Mustalahti, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003235887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003235887
Tiivistelmä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) operatiivisen tulosyksikön (entinen kirurgian toimiala) ja Laurea-ammattikorkeakoulun tarkoituksena on kehittää yhteistoiminnallisesti, näyttöön perustuen hoitotyön laatua kehittämishankkeissa. Hoitotyön laadunkehittämishanke ajoittuu vuosille 2007–2012. Hankkeen tuotoksena syntyy yhteisten toimintatapojen ja suositeltavien käytänteiden dokumentaatio operatiivisen tulosyksikön henkilökunnalle.
Tämän opinnäyteprojektin tarkoituksena oli kehittää tehohoitopotilaan hoitotyötä Töölön sairaalassa luomalla suositeltavat käytännöt keskuslaskimokatetroidun potilaan hoitotyöhön traumatologisille teho- ja tehovalvontaosastoille. Suositukset keskuslaskimokatetrointiin ja keskuslaskimokatetrin hoitamiseen sekä poistamiseen on laadittu sairaalainfektioiden torjunnan näkökulmasta. Suositusten tarkoitus on helpottaa työntekijöiden päätöksentekoa, työskentelyä, sekä yhtenäistää käytäntöjä. Lisäksi suositukset tukevat osastojen perehdytystä ja opiskelijaohjausta.
Keskuslaskimokatetrin avulla toteutetaan suonensisäistä lääke-ja nestehoitoa sekä voidaan mitata keskuslaskimopainetta. Keskuslaskimokatetrin tarpeen arvioi teho-osastoilla anestesialääkäri. Indikaatioita ovat yli kolme vuorokautta kestävä nestehoito tai parenteraalinen ravitsemus, perifeerisiä suonia ärsyttävien lääkkeiden tai infuusionesteiden käyttö, sentraalisen laskimopaineen mittaus, massiiviset nesteensiirrot sekä perifeeristen laskimoiden vaikea kanyloiminen.
Keskuslaskimokatetri läpäisee elimistön suojana toimivan ihon, jolloin elimistössä oleva vierasesine altistaa potilaan infektioille. Keskuslaskimokatetri-infektio on aina sairaalainfektio. Sairaalainfektio lisää potilaan kärsimystä, pidentää hoitojaksoja sekä lisää kustannuksia ja kuolleisuutta. Sairaalainfektioiden esiintyvyyttä pidetään yhtenä hoidon laadun mittarina. Osa sairaalainfektioista on ehkäistävissä seuranta- ja torjuntamenetelmiin panostamalla. Infektioiden torjunnan tärkeimpänä tekijänä pidetään koulutettua henkilökuntaa.
Projektin tuotos sisältää suositeltavat käytännöt keskuslaskimokatetrointiin ja siihen liittyvään potilasohjaukseen, aseptiikkaan, keskuslaskimokatetrin hoitamiseen ja poistamiseen sekä kirjaamiseen hoitotyön näkökulmasta. Työssä käsitellään myös sairaalainfektioiden torjuntaa hoitotyön näkökulmasta.
Opinnäytetyön tekijät, ohjaava opettaja, hygieniahoitaja sekä teho-osaston ja tehovalvonta osaston yhteyshenkilöt muodostivat projektiryhmän, joka osallistui työn kehittymiseen. Osastojen palautteen perusteella työtä kehitettiin osastojen tarpeiden mukaiseksi. Projektin aloituskokous pidettiin lokakuussa 2008 ja suositeltavat käytännöt valmistuivat marraskuussa 2009.
Tämän opinnäyteprojektin tarkoituksena oli kehittää tehohoitopotilaan hoitotyötä Töölön sairaalassa luomalla suositeltavat käytännöt keskuslaskimokatetroidun potilaan hoitotyöhön traumatologisille teho- ja tehovalvontaosastoille. Suositukset keskuslaskimokatetrointiin ja keskuslaskimokatetrin hoitamiseen sekä poistamiseen on laadittu sairaalainfektioiden torjunnan näkökulmasta. Suositusten tarkoitus on helpottaa työntekijöiden päätöksentekoa, työskentelyä, sekä yhtenäistää käytäntöjä. Lisäksi suositukset tukevat osastojen perehdytystä ja opiskelijaohjausta.
Keskuslaskimokatetrin avulla toteutetaan suonensisäistä lääke-ja nestehoitoa sekä voidaan mitata keskuslaskimopainetta. Keskuslaskimokatetrin tarpeen arvioi teho-osastoilla anestesialääkäri. Indikaatioita ovat yli kolme vuorokautta kestävä nestehoito tai parenteraalinen ravitsemus, perifeerisiä suonia ärsyttävien lääkkeiden tai infuusionesteiden käyttö, sentraalisen laskimopaineen mittaus, massiiviset nesteensiirrot sekä perifeeristen laskimoiden vaikea kanyloiminen.
Keskuslaskimokatetri läpäisee elimistön suojana toimivan ihon, jolloin elimistössä oleva vierasesine altistaa potilaan infektioille. Keskuslaskimokatetri-infektio on aina sairaalainfektio. Sairaalainfektio lisää potilaan kärsimystä, pidentää hoitojaksoja sekä lisää kustannuksia ja kuolleisuutta. Sairaalainfektioiden esiintyvyyttä pidetään yhtenä hoidon laadun mittarina. Osa sairaalainfektioista on ehkäistävissä seuranta- ja torjuntamenetelmiin panostamalla. Infektioiden torjunnan tärkeimpänä tekijänä pidetään koulutettua henkilökuntaa.
Projektin tuotos sisältää suositeltavat käytännöt keskuslaskimokatetrointiin ja siihen liittyvään potilasohjaukseen, aseptiikkaan, keskuslaskimokatetrin hoitamiseen ja poistamiseen sekä kirjaamiseen hoitotyön näkökulmasta. Työssä käsitellään myös sairaalainfektioiden torjuntaa hoitotyön näkökulmasta.
Opinnäytetyön tekijät, ohjaava opettaja, hygieniahoitaja sekä teho-osaston ja tehovalvonta osaston yhteyshenkilöt muodostivat projektiryhmän, joka osallistui työn kehittymiseen. Osastojen palautteen perusteella työtä kehitettiin osastojen tarpeiden mukaiseksi. Projektin aloituskokous pidettiin lokakuussa 2008 ja suositeltavat käytännöt valmistuivat marraskuussa 2009.