Terveisiä erakkovaltiosta : Pohjois-Korea suomalaisessa uutisdiskurssissa
Vähäaho, Sanna (2016)
Vähäaho, Sanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701021009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701021009
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pyrin selvittämään, miten Korean demokraattisesta kansantasavallasta (Pohjois-Korea) puhutaan Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Haluan selvittää miten Pohjois-Koreaa kuvaillaan valtiona, sen kansaa ihmisinä ja Kim Jong-unia johtajana. Lähestyn aihepiiriä diskurssianalyysin keinoin.
Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat osa Sanoma-konsernia ja muodostavat siksi mielenkiintoisen vertailuparin. Molemmat ilmestyvät päivittäin ja niitä luetaan ympäri Suomen. Ilta-Sanomat on iltapäivälehti, jonka ote uutisointiin on lähtökohtaisesti viihdepainotteisempi kuin Helsingin Sanomien. Aineistoni koostuu molempien lehtien vuoden 2015 Pohjois-Koreaa koskevista uutisista. Olen jättänyt aineistosta pois viihde- ja urheilu-uutiset, ellei niissä käsitellä Pohjois-Korean kulttuuria tai suhdetta muuhun maailmaan.
Suurin osa Ilta-Sanomien uutisista on muokattu kansainvälisen uutistoimiston (esimerkiksi Reuters) toimittamasta materiaalista. Aineistosta löytyy myös muutamia Ilta-Sanomien juttuja, jotka toimittajat ovat kirjoittaneet Etelä-Koreassa. Helsingin Sanomien aineistossa on sekä uutistoimistojen että ulkomaan kirjeenvaihtajan uutisia. Helsingin Sanomilla on vakituinen kirjeenvaihtaja Kiinan Pekingissä.
Diskurssianalyysi ei anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia, mutta laaja aineisto osoittaa tunnistettavia puhetyylejä Pohjois-Koreasta uutisoidessa. Pohjois-Korean valtiota kuvataan useimmiten sulkeutuneeksi ja eristäytyneeksi – ulkopuoliseksi maailmanpolitiikassa. Helsingin Sanomat kuvaa maata diktatuuriksi huomattavasti useammin kuin Ilta-Sanomat. Pohjois-Korean kansa nähdään johdolle alisteisena, useimmiten vangin tai pakolaisen roolissa. Myös kansan kokema nälänhätä ja siihen vertautuva eliitin tuhlaileva elämäntyyli ovat yleisiä uutisissa mainittuja asioita. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un nähdään lähes yhtä usein johtajana tai diktaattorina.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sanavalinnat poikkeavat toisistaan erityisesti siinä, miten ne kuvailevat kansalaisia ja valtiota. Ilta-Sanomien kuvailut ovat neutraalimpia, Helsingin Sanomien jyrkempiä. Kurjuusdiskurssi, jossa pohjoiskorealaiset nähdään nälänhädästä ja köyhyydestä kärsivänä, esiintyy ainoastaan Helsingin Sanomissa. Ilta-Sanomissa keskitytään huomattavasti harvemmin nälänhätään ja ihmisoikeusloukkauksiin.
Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat osa Sanoma-konsernia ja muodostavat siksi mielenkiintoisen vertailuparin. Molemmat ilmestyvät päivittäin ja niitä luetaan ympäri Suomen. Ilta-Sanomat on iltapäivälehti, jonka ote uutisointiin on lähtökohtaisesti viihdepainotteisempi kuin Helsingin Sanomien. Aineistoni koostuu molempien lehtien vuoden 2015 Pohjois-Koreaa koskevista uutisista. Olen jättänyt aineistosta pois viihde- ja urheilu-uutiset, ellei niissä käsitellä Pohjois-Korean kulttuuria tai suhdetta muuhun maailmaan.
Suurin osa Ilta-Sanomien uutisista on muokattu kansainvälisen uutistoimiston (esimerkiksi Reuters) toimittamasta materiaalista. Aineistosta löytyy myös muutamia Ilta-Sanomien juttuja, jotka toimittajat ovat kirjoittaneet Etelä-Koreassa. Helsingin Sanomien aineistossa on sekä uutistoimistojen että ulkomaan kirjeenvaihtajan uutisia. Helsingin Sanomilla on vakituinen kirjeenvaihtaja Kiinan Pekingissä.
Diskurssianalyysi ei anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia, mutta laaja aineisto osoittaa tunnistettavia puhetyylejä Pohjois-Koreasta uutisoidessa. Pohjois-Korean valtiota kuvataan useimmiten sulkeutuneeksi ja eristäytyneeksi – ulkopuoliseksi maailmanpolitiikassa. Helsingin Sanomat kuvaa maata diktatuuriksi huomattavasti useammin kuin Ilta-Sanomat. Pohjois-Korean kansa nähdään johdolle alisteisena, useimmiten vangin tai pakolaisen roolissa. Myös kansan kokema nälänhätä ja siihen vertautuva eliitin tuhlaileva elämäntyyli ovat yleisiä uutisissa mainittuja asioita. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un nähdään lähes yhtä usein johtajana tai diktaattorina.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sanavalinnat poikkeavat toisistaan erityisesti siinä, miten ne kuvailevat kansalaisia ja valtiota. Ilta-Sanomien kuvailut ovat neutraalimpia, Helsingin Sanomien jyrkempiä. Kurjuusdiskurssi, jossa pohjoiskorealaiset nähdään nälänhädästä ja köyhyydestä kärsivänä, esiintyy ainoastaan Helsingin Sanomissa. Ilta-Sanomissa keskitytään huomattavasti harvemmin nälänhätään ja ihmisoikeusloukkauksiin.