Taloushallinnon muutosprojektien perusongelmat : Case: Yrityksen ostolaskujen sähköistämisprojekti
Manninen, Laura (2010)
Manninen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002182346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002182346
Tiivistelmä
Sähköinen taloushallinto on vaikuttanut merkittävästi taloushallinnon prosessien organisointiin. Muuttuva liiketoimintaympäristö edellyttää yrityksiltä kykyä kehittää organisaatiota, mikä on johtanut jatkuviin muutos- ja kehittämishankkeisiin. Taloushallinnon muutosprojektien perusperiaatteena on kehittää prosesseja ydinliiketoiminnan tukemiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Muutosprojekteissa kohdataan ongelmia, jotka ilmenevät usein muutosvastarintana ja käytännön ongelmina. Jotta muutosprojekti onnistuisi, muutostyöhön kuuluu ongelmien aktiivinen ja systemaattinen ratkaiseminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia taloushallinnon muutosprojekteihin liittyviä ongelmia käytännön ongelmien ja muutosvastarinnan näkökulmasta sekä niiden vaikutuksia projektin onnistumiseen. Tutkimustehtävä jakaantuu teoriaosuuteen ja käytännön osuuteen. Teoriaosuudessa selvitetään taloushallinnon muutosprojektien ja sähköisen ostoreskontran perustekijät sekä erityisesti projektin onnistumiseen vaikuttavat ongelmatekijät. Käytännön osuudessa keskitytään kohdeyrityksen muutosprojektiin, jossa keskitetään ja sähköistetään ostoreskontran prosessit.
Tässä opinnäytetyössä aineistonkeruun menetelmänä on osallistuva havainnointi, joka on luonteeltaan aktiivista. Se tarkoittaa sitä, että tutkija on osana tutkittavaa ilmiötä esimerkiksi osallistumalla itse muutosprojektiin. Aineisto on kerätty kirjaamalla muistiin havaintoja muutosprojektista vuoden ajalta. Havaintojen tukena ovat olleet yrityksen omat materiaalit, kokousasiakirjat sekä keskustelut työntekijöiden kanssa. Lopputuloksena analysoidaan muutosprojektissa kohdatut ongelmat, arvioidaan kohdeyrityksen muutosprojektin onnistumiset sekä esitetään ehdotuksia ostoreskontran tulevaisuuden kehittämiseksi. Koska muutosprojekti ei ole saanut virallista päätöstä kohdeyrityksessä, tätä opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää yrityksen omassa käytössä projektin loppuarvioinnin tueksi.
Lähtökohdat kohdeyrityksen muutokselle olivat haasteelliset. Projektin suurimmat käytännön ongelmat ilmenivät resursseissa sekä organisoinnissa. Muutosvastarintaa näkyi asenteissa sekä haluttomuutena noudattaa uusia toimintatapoja. Avainasemassa oli ongelmien ratkaiseminen, mikä parani projektin edetessä. Ongelmien kohtaaminen paljasti puutteita, mutta samalla se edisti toimintatapojen kehittämistä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia taloushallinnon muutosprojekteihin liittyviä ongelmia käytännön ongelmien ja muutosvastarinnan näkökulmasta sekä niiden vaikutuksia projektin onnistumiseen. Tutkimustehtävä jakaantuu teoriaosuuteen ja käytännön osuuteen. Teoriaosuudessa selvitetään taloushallinnon muutosprojektien ja sähköisen ostoreskontran perustekijät sekä erityisesti projektin onnistumiseen vaikuttavat ongelmatekijät. Käytännön osuudessa keskitytään kohdeyrityksen muutosprojektiin, jossa keskitetään ja sähköistetään ostoreskontran prosessit.
Tässä opinnäytetyössä aineistonkeruun menetelmänä on osallistuva havainnointi, joka on luonteeltaan aktiivista. Se tarkoittaa sitä, että tutkija on osana tutkittavaa ilmiötä esimerkiksi osallistumalla itse muutosprojektiin. Aineisto on kerätty kirjaamalla muistiin havaintoja muutosprojektista vuoden ajalta. Havaintojen tukena ovat olleet yrityksen omat materiaalit, kokousasiakirjat sekä keskustelut työntekijöiden kanssa. Lopputuloksena analysoidaan muutosprojektissa kohdatut ongelmat, arvioidaan kohdeyrityksen muutosprojektin onnistumiset sekä esitetään ehdotuksia ostoreskontran tulevaisuuden kehittämiseksi. Koska muutosprojekti ei ole saanut virallista päätöstä kohdeyrityksessä, tätä opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää yrityksen omassa käytössä projektin loppuarvioinnin tueksi.
Lähtökohdat kohdeyrityksen muutokselle olivat haasteelliset. Projektin suurimmat käytännön ongelmat ilmenivät resursseissa sekä organisoinnissa. Muutosvastarintaa näkyi asenteissa sekä haluttomuutena noudattaa uusia toimintatapoja. Avainasemassa oli ongelmien ratkaiseminen, mikä parani projektin edetessä. Ongelmien kohtaaminen paljasti puutteita, mutta samalla se edisti toimintatapojen kehittämistä.