Neuvolan perhetyö Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä perheiden kokemana
Lumiharju, Mira (2016)
Lumiharju, Mira
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701031050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701031050
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä neuvolan perhetyön asiakkaina olleiden perheiden kokemuksia liittyen annettuun perhetyöhön. Tutkimuksen tavoitteena oli mielipiteiden ja kokemusten pohjalta saada yleistettyä tietoa neuvolan perhetyöstä sekä tietoa neuvolan perhetyön hyödyllisyydestä.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat helmikuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana neuvolan perhetyössä olleet perheet (N=19). Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2016 puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyitä palautui 10 eli vastausprosentiksi saatiin 52,6 %. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan neuvolan perhetyön asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä annettuun palveluun. Perheiden tuen tarpeet kohdentuivat jaksamiseen, keskustelun tarpeeseen, lasten hoitamiseen ja kasvatukseen, perhetilanteen muutokseen ja sosiaalisen verkoston puuttumiseen liittyvään avun tarpeeseen. Perheet kokivat saaneensa apua eniten jaksamiseen liittyen. Neuvolan perhetyön menetelminä oli käytetty keskustelua, lapsen kasvatukseen annettua tukea ja siihen liittyviä menetelmiä sekä lastenhoitoa. Kehittämiskohteiksi perheet asettivat neuvolan perhetyön menetelmien ja käyntien suunnitelmallisuuden kehittämisen sekä palvelun hakeutumiseen liittyvän kynnyksen madaltamisen. Perheiltä ilmeni huolta palvelun mahdollisesta riittämättömyydestä tulevaisuudessa avun tarvitsijoiden lisääntyessä.
Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää neuvolan perhetyön, neuvolan ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteistyötä. Varhaisen tuen tarjoaminen lisääntyy yhteistyön voimalla. Jatkotutkimuksena tutkimuksen voisi myös toistaa suuremmalla otosjoukolla, esimerkiksi neuvolan perhetyön palvelun aloittamisesta lähtien. Tutkimukseen osallistuneet perheet jakoivat kehittämisehdotuksia neuvolan perhetyölle. Jatkotutkimuksena näistä voisi hyödyntää esimerkiksi neuvolan perhetyön menetelmien kehittämisen.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat helmikuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana neuvolan perhetyössä olleet perheet (N=19). Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2016 puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyitä palautui 10 eli vastausprosentiksi saatiin 52,6 %. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan neuvolan perhetyön asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä annettuun palveluun. Perheiden tuen tarpeet kohdentuivat jaksamiseen, keskustelun tarpeeseen, lasten hoitamiseen ja kasvatukseen, perhetilanteen muutokseen ja sosiaalisen verkoston puuttumiseen liittyvään avun tarpeeseen. Perheet kokivat saaneensa apua eniten jaksamiseen liittyen. Neuvolan perhetyön menetelminä oli käytetty keskustelua, lapsen kasvatukseen annettua tukea ja siihen liittyviä menetelmiä sekä lastenhoitoa. Kehittämiskohteiksi perheet asettivat neuvolan perhetyön menetelmien ja käyntien suunnitelmallisuuden kehittämisen sekä palvelun hakeutumiseen liittyvän kynnyksen madaltamisen. Perheiltä ilmeni huolta palvelun mahdollisesta riittämättömyydestä tulevaisuudessa avun tarvitsijoiden lisääntyessä.
Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää neuvolan perhetyön, neuvolan ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteistyötä. Varhaisen tuen tarjoaminen lisääntyy yhteistyön voimalla. Jatkotutkimuksena tutkimuksen voisi myös toistaa suuremmalla otosjoukolla, esimerkiksi neuvolan perhetyön palvelun aloittamisesta lähtien. Tutkimukseen osallistuneet perheet jakoivat kehittämisehdotuksia neuvolan perhetyölle. Jatkotutkimuksena näistä voisi hyödyntää esimerkiksi neuvolan perhetyön menetelmien kehittämisen.