Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Pk-Inno - yritysyhteistyötä kehittämässä
Päivölä, Juha-Matti; Päällysaho, Seliina; Norrgård, Kenneth; Sauranen, Tapani; Svanberg, Eija; Vänni, Kimmo (2016)
Päivölä, Juha-Matti
Päällysaho, Seliina
Norrgård, Kenneth
Sauranen, Tapani
Svanberg, Eija
Vänni, Kimmo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-57-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-57-1
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tehdä ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Vuoden 2009 valtiontalouden tarkastusraportin mukaan työelämäyhteistyötä tehdään pääosin suurten yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Kuitenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä on noin 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on halunnut tukea ammattikorkeakoulujen ja yrityselämän keskinäistä vaikuttavuutta erilaisilla toimilla. Pk-yritysyhteistyön kehittäminen henkilövaihdon avulla (Pk-Inno) on esimerkki toiminnasta.
Hankkeen tavoitteena oli luoda ja viedä käytäntöön toimintamalli, jolla ammattikorkeakouluista pk- yrityssektorille saadaan aikaan laajaa ammattikorkeakoulun henkilöstön vaihtoa ja suoraan yrityksille kohdentuvia nopeavaikutteisia kehittämistoimenpiteitä. Mallin pohjana on osin lyhyellä ajanjaksolla toteutettavat toimenpiteet, joiden kautta yritys kokee nopeasti hyötyvänsä yhteistyöstä. Samalla tavoitteena oli käynnistää pitempikestoisia toimenpiteitä.
Hankkeessa olivat mukana Seinäjoen, Jyväskylän, Vaasan, Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut. Yhteisesti hankkeessa luotiin perusmalli ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Mallin tärkeimmiksi osiksi muodostuivat hankkeen
alussa toteutettu koulutus Kuunteleva asiakaskohtaaminen sekä hankkeen aikana win-win-win -toimintamalli ja yrityksen tarvekartoitus, jonka työkaluna toimi yritysanalyysilomake. Mallin käytännön toteutuksessa eri ammattikorkeakouluilla oli erilaisia versioita, joita raportissa esitellään.
Yhteisissä tapaamisissa ja workshopissa huomattiin, että jokaisella ammattikorkeakoululla oli olemassa hyviä käytäntöjä liittyen yritysyhteistyöhön ja että uudet toimintatavat tulevat osaksi jo olemassa olevia rakenteita ja tapoja. Hankkeen mielenkiintoisinta antia olikin tutustuminen eri ammattikorkeakoulujen hyviin käytäntöihin. Kuvaukset mukana olleiden ammattikorkeakoulujen hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä löytyvät raportista.
Yrityskontakteja sekä erilaisia toimia yritysten kanssa ja heidän tarpeisiinsa tehtiin runsaasti ja sitä kautta tavoitteet saavutettiin. Yritysvierailujen osalta haasteeksi
muodostui opettajien osalta henkilövaihdon aikatauluttaminen. Opettajan on vaikea irrottautua yritykseen lukuvuoden aikana tai yritykselle sopivaan aikaan. Selväksi tuli myös, että hanke auttoi osallistuvia ammattikorkeakouluja saavuttamaan strategisia tavoitteita kasvattamalla yritysyhteistyön määrää sekä kehittämällä sisältöä. Yritysten palautteiden mukaan yhteistyö oli onnistunutta ja sille haluttiin jatkoa. Opettajat kertoivat, että omia tavoitteita oli saavutettu ja yhteistyö oli auttanut heitä kehittämään opetuksen toteutustapoja sekä rikastuttamaan työn sisältöä.
Hankkeen tavoitteena oli luoda ja viedä käytäntöön toimintamalli, jolla ammattikorkeakouluista pk- yrityssektorille saadaan aikaan laajaa ammattikorkeakoulun henkilöstön vaihtoa ja suoraan yrityksille kohdentuvia nopeavaikutteisia kehittämistoimenpiteitä. Mallin pohjana on osin lyhyellä ajanjaksolla toteutettavat toimenpiteet, joiden kautta yritys kokee nopeasti hyötyvänsä yhteistyöstä. Samalla tavoitteena oli käynnistää pitempikestoisia toimenpiteitä.
Hankkeessa olivat mukana Seinäjoen, Jyväskylän, Vaasan, Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut. Yhteisesti hankkeessa luotiin perusmalli ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Mallin tärkeimmiksi osiksi muodostuivat hankkeen
alussa toteutettu koulutus Kuunteleva asiakaskohtaaminen sekä hankkeen aikana win-win-win -toimintamalli ja yrityksen tarvekartoitus, jonka työkaluna toimi yritysanalyysilomake. Mallin käytännön toteutuksessa eri ammattikorkeakouluilla oli erilaisia versioita, joita raportissa esitellään.
Yhteisissä tapaamisissa ja workshopissa huomattiin, että jokaisella ammattikorkeakoululla oli olemassa hyviä käytäntöjä liittyen yritysyhteistyöhön ja että uudet toimintatavat tulevat osaksi jo olemassa olevia rakenteita ja tapoja. Hankkeen mielenkiintoisinta antia olikin tutustuminen eri ammattikorkeakoulujen hyviin käytäntöihin. Kuvaukset mukana olleiden ammattikorkeakoulujen hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä löytyvät raportista.
Yrityskontakteja sekä erilaisia toimia yritysten kanssa ja heidän tarpeisiinsa tehtiin runsaasti ja sitä kautta tavoitteet saavutettiin. Yritysvierailujen osalta haasteeksi
muodostui opettajien osalta henkilövaihdon aikatauluttaminen. Opettajan on vaikea irrottautua yritykseen lukuvuoden aikana tai yritykselle sopivaan aikaan. Selväksi tuli myös, että hanke auttoi osallistuvia ammattikorkeakouluja saavuttamaan strategisia tavoitteita kasvattamalla yritysyhteistyön määrää sekä kehittämällä sisältöä. Yritysten palautteiden mukaan yhteistyö oli onnistunutta ja sille haluttiin jatkoa. Opettajat kertoivat, että omia tavoitteita oli saavutettu ja yhteistyö oli auttanut heitä kehittämään opetuksen toteutustapoja sekä rikastuttamaan työn sisältöä.