"Myös minä haluan ääneni kuuluviin" : Suunnitelma IMO-käsikirjan sisällöstä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosalueelle
Roinesalo, Pirjo (2016)
Roinesalo, Pirjo
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091184
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma
Tekijä: Pirjo Roinesalo
Opinnäytetyön nimi: ”Myös minä haluan ääneni kuuluviin”. Suunnitelma IMO-käsikirjan sisällöstä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosalueelle
Työn ohjaaja: TtT yliopettaja Liisa Kiviniemi
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: syksy 2016 Sivumäärä: 68
_____________________________________________________________________________
Kehittämistyön tarkoituksena oli laatia suunnitelma Itsemääräämisoikeus-käsikirjan sisällöstä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosalueelle. Kehittämistyön taustalla oli Kehitysvammaliiton IMO–itsemääräämisoikeushanke, joka käynnistyi vuoden 2014 lopulla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon Itsemääräämisoikeus- eli IMO-käsikirjan suunnitelman runko muotoutui hankkeen yhteistapaamisten pohjalta.
Kehittämistyön tietoperustassa käsitellään itsemääräämisoikeutta eettisten periaatteiden ja arvojen sekä eri lakien, sopimusten, ohjelmien, hankkeiden ja ohjeiden kautta siten, että suurin painoarvo on uudella kehitysvammaisten erityishuoltoon annetun lain muutoksella. Lakiin on tehty muutoksia, joissa korostuvat kehitysvammaisten henkilöiden itsenäisen suoriutumisen, itsemääräämisoikeuden vahvistumisen sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentymisen tavoitteet sekä niiden kirjaamiseen liittyvät säännökset.
Kehittämistyön aikana korostui hyvin selkeästi, miten tärkeässä asemassa itsemääräämisoikeusasiat ovat tällä hetkellä suomalaisessa kehitysvammahuollon työssä ja miten eri toimijat julkisella tai yksityisellä sektorilla sekä poliittisista päättäjistä kolmanteen sektoriin ponnistelevat tämän päämäärän saavuttamiseksi.
Jatkokehittämishaasteena on uudenlaisen toimintakulttuurin juurruttaminen kehitysvammahuoltoon muun muassa erilaisten koulutusten ja ohjeistusten avulla niin, että siihen sitoutuu koko henkilöstö johdosta käytännön työtä tekeviin työntekijöihin.
Asiasanat: eettisyys, kehitysvammaiset, Itsemääräämisoikeus, rajoitustoimenpiteet
Oulun ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma
Tekijä: Pirjo Roinesalo
Opinnäytetyön nimi: ”Myös minä haluan ääneni kuuluviin”. Suunnitelma IMO-käsikirjan sisällöstä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosalueelle
Työn ohjaaja: TtT yliopettaja Liisa Kiviniemi
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: syksy 2016 Sivumäärä: 68
_____________________________________________________________________________
Kehittämistyön tarkoituksena oli laatia suunnitelma Itsemääräämisoikeus-käsikirjan sisällöstä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon tulosalueelle. Kehittämistyön taustalla oli Kehitysvammaliiton IMO–itsemääräämisoikeushanke, joka käynnistyi vuoden 2014 lopulla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon Itsemääräämisoikeus- eli IMO-käsikirjan suunnitelman runko muotoutui hankkeen yhteistapaamisten pohjalta.
Kehittämistyön tietoperustassa käsitellään itsemääräämisoikeutta eettisten periaatteiden ja arvojen sekä eri lakien, sopimusten, ohjelmien, hankkeiden ja ohjeiden kautta siten, että suurin painoarvo on uudella kehitysvammaisten erityishuoltoon annetun lain muutoksella. Lakiin on tehty muutoksia, joissa korostuvat kehitysvammaisten henkilöiden itsenäisen suoriutumisen, itsemääräämisoikeuden vahvistumisen sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentymisen tavoitteet sekä niiden kirjaamiseen liittyvät säännökset.
Kehittämistyön aikana korostui hyvin selkeästi, miten tärkeässä asemassa itsemääräämisoikeusasiat ovat tällä hetkellä suomalaisessa kehitysvammahuollon työssä ja miten eri toimijat julkisella tai yksityisellä sektorilla sekä poliittisista päättäjistä kolmanteen sektoriin ponnistelevat tämän päämäärän saavuttamiseksi.
Jatkokehittämishaasteena on uudenlaisen toimintakulttuurin juurruttaminen kehitysvammahuoltoon muun muassa erilaisten koulutusten ja ohjeistusten avulla niin, että siihen sitoutuu koko henkilöstö johdosta käytännön työtä tekeviin työntekijöihin.
Asiasanat: eettisyys, kehitysvammaiset, Itsemääräämisoikeus, rajoitustoimenpiteet