Tupakoinnin haitat ja sen lopettaminen - Mikä motivoi lopettamaan tupakoinnin?
Johansson, Sanni; Ukkonen, Johanna (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Johansson, Sanni
Ukkonen, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701101234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701101234
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Laurea ammattikorkeakoulun Porvoon toimipisteen ja Hengitysliitto ry:n yhteistyöhankkeena. Tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää tupakoivien ihmisten ajatuksia tupakoinnin lopettamisesta sekä mikä motivoisi sen lopettamiseen. Lisäksi etsittiin kehitysehdotuksia miten Hengitysliiton Stumppi.fi – internetsivusto vastaisi paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Opinnäytetyön viitekehys koostui kirjallisuudesta ja erinäisistä tutkimuksista, jotka sisälsivät tietoa tupakasta, muista nikotiinivalmisteista. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista teemahaastattelua. Tutkimuskohteena olivat tupakoivat henkilöt. Haastatteluja oli yhteensä kuusi kappaletta. Haastatteluihin osallistuneet tupakoitsijat olivat 21–70 –vuotiaita, joista kolme oli miehiä ja kolme naisia. Haastatteluissa käytettiin valmista haastattelurunkoa, joka sisälsi viisi kysymystä ja apukysymyksiä.
Haastatteluissa kysyttiin tupakoivien taustatietoja, ovatko he harkinneet tupakoinnin lopettamista tai ovatko he joskus lopettaneet tupakoinnin aiemmin. Haastatteluissa haluttiin tuoda esille myös nikotiinikorvaustuotteiden käyttö, olivatko haastateltavat käyttäneet niitä lopettamisen tukena aiemmin ja kokivatko he niistä olevan apua lopettamisprosessissa. Haastateltavilta kartoitettiin myös sitä, että minkälainen apu tai tuki edesauttaisi heitä tupakoinnin lopettamisessa. Haastattelussa haluttiin saada selville myös se, että minkälaista tietoa he kokisivat tarvitsevansa lopettaakseen tai vähentääkseen tupakointia, sekä mikä juuri heitä motivoisi lopettamaan tupakoinnin. Haastattelussa kysyttiin myös, että onko heillä tarpeeksi tietoa tupakoinnin haitoista ja tietävätkö he passiivisen tupakoinnin riskit. Stumppi- sivuston kehittämistä varten kartoitettiin haastateltavilta heidän mielipiteitään sivustosta ja heiltä pyydettiin kehitysideoita sivuston päivittämiseen. Haastattelut etenivät vapaamuotoisesti eli puhumisjärjestys oli vapaa. Haastattelut toteutettiin, jotta saatiin omakohtaisia näkemyksiä sivuston kohderyhmältä, ja näin ollen sivustoa voidaan kehittää parempaan suuntaan asiakaslähtöisesti. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin, jonka jälkeen aineisto kategorioitiin. Kategorioita olivat pelkistetty ilmaus, alakategoria, yläkategoria sekä pääkategoria.
Tutkimuksessa kartoitettiin tupakoinnin lopettamista eri kysymyksillä, ja päällimmäisenä tuloksista nousi esiin oma terveys ja perhe sekä oma halu lopettamispäätöksessä. Toisena päätuloksena voisi nostaa kehitysehdotukset Stumppi.fi-sivustoa kohtaan. Tuloksissa nousi esiin, että Stumppi.fi-sivuston visuaalinen ilme oli epäselvä ja värimaailmaa kannattaisi muuttaa neutraalimpaan sävyyn sekä kuvia toivottiin lisää. Vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että sivustolla oli tietoa kattavasti. Opinnäytetyön tuotoksena saatiin haastattelujen avuin Hengitysliitolle tuotettua kehitysehdotuksia Stumppi – sivuston yleisvaikutelman kehitykseen ja päivittämiseen. Päätuloksina nostetaan esille tupakoinnin lopettamiseen oman tahdon ja terveyden merkitys sekä Stumppi – sivuston selkeys.
Opinnäytetyön viitekehys koostui kirjallisuudesta ja erinäisistä tutkimuksista, jotka sisälsivät tietoa tupakasta, muista nikotiinivalmisteista. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista teemahaastattelua. Tutkimuskohteena olivat tupakoivat henkilöt. Haastatteluja oli yhteensä kuusi kappaletta. Haastatteluihin osallistuneet tupakoitsijat olivat 21–70 –vuotiaita, joista kolme oli miehiä ja kolme naisia. Haastatteluissa käytettiin valmista haastattelurunkoa, joka sisälsi viisi kysymystä ja apukysymyksiä.
Haastatteluissa kysyttiin tupakoivien taustatietoja, ovatko he harkinneet tupakoinnin lopettamista tai ovatko he joskus lopettaneet tupakoinnin aiemmin. Haastatteluissa haluttiin tuoda esille myös nikotiinikorvaustuotteiden käyttö, olivatko haastateltavat käyttäneet niitä lopettamisen tukena aiemmin ja kokivatko he niistä olevan apua lopettamisprosessissa. Haastateltavilta kartoitettiin myös sitä, että minkälainen apu tai tuki edesauttaisi heitä tupakoinnin lopettamisessa. Haastattelussa haluttiin saada selville myös se, että minkälaista tietoa he kokisivat tarvitsevansa lopettaakseen tai vähentääkseen tupakointia, sekä mikä juuri heitä motivoisi lopettamaan tupakoinnin. Haastattelussa kysyttiin myös, että onko heillä tarpeeksi tietoa tupakoinnin haitoista ja tietävätkö he passiivisen tupakoinnin riskit. Stumppi- sivuston kehittämistä varten kartoitettiin haastateltavilta heidän mielipiteitään sivustosta ja heiltä pyydettiin kehitysideoita sivuston päivittämiseen. Haastattelut etenivät vapaamuotoisesti eli puhumisjärjestys oli vapaa. Haastattelut toteutettiin, jotta saatiin omakohtaisia näkemyksiä sivuston kohderyhmältä, ja näin ollen sivustoa voidaan kehittää parempaan suuntaan asiakaslähtöisesti. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin, jonka jälkeen aineisto kategorioitiin. Kategorioita olivat pelkistetty ilmaus, alakategoria, yläkategoria sekä pääkategoria.
Tutkimuksessa kartoitettiin tupakoinnin lopettamista eri kysymyksillä, ja päällimmäisenä tuloksista nousi esiin oma terveys ja perhe sekä oma halu lopettamispäätöksessä. Toisena päätuloksena voisi nostaa kehitysehdotukset Stumppi.fi-sivustoa kohtaan. Tuloksissa nousi esiin, että Stumppi.fi-sivuston visuaalinen ilme oli epäselvä ja värimaailmaa kannattaisi muuttaa neutraalimpaan sävyyn sekä kuvia toivottiin lisää. Vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että sivustolla oli tietoa kattavasti. Opinnäytetyön tuotoksena saatiin haastattelujen avuin Hengitysliitolle tuotettua kehitysehdotuksia Stumppi – sivuston yleisvaikutelman kehitykseen ja päivittämiseen. Päätuloksina nostetaan esille tupakoinnin lopettamiseen oman tahdon ja terveyden merkitys sekä Stumppi – sivuston selkeys.